Tota noin, niinku – voiko esiintymisjännityksen selättää?
Jännitätkö esiintymistä? Puheviestinnän ja äänenkäytön asiantuntijamme Reetta Westerbacka kertoo tässä tekstissä, miten esiintymistä voi harjoitella.
Sydän hakkaa, kädet tärisevät, suu tuntuu kuivalta. Onkohan puheeni liian pitkä? Mitä jos unohdan jotain? Entä jos ketään ei kiinnosta? Tekisi mieli perua koko puhe. Voisin sanoa, että olen kuumeessa. Tai vatsataudissa, se on vielä parempi tekosyy.
Tiesitkö, että esiintymisjännitys on yleistä kaikkien alojen asiantuntijoilla? Rutinoitunutkin poliitikko, toimittaja tai julkinen puhuja tuntee välillä itsensä epävarmaksi.
Jokaisella lienee ajatus siitä, millainen on hyvä puhuja tai millaiseksi puhujaksi haluaisi itse tulla. Tuota päämäärää on vaikea saavuttaa yksin. Ihminen tarvitsee kehittyäkseen palautetta, jota suomalaisessa puhekulttuurissa saa harmittavan vähän.
Puhuja jää usein esityksensä jälkeen yksin pohtimaan, miten puhe meni. Pahimmillaan jälkitilasta muodostuu puhekrapula, jossa puhujan mielessä pyörii kaikki se, mikä ei omasta mielestä mennyt suunnitelmien mukaan. Sinua helpottanee tieto, että esiintymisjännityksestä suurin osa ei näy ulospäin. Kuulijat eivät myöskään tiedä, mitä unohdit sanoa tai mitä sanoit erilailla kuin olit suunnitellut.
Harjoittelu auttaa esiintyjää kehittymään
Kukaan ei synny hyväksi puhujaksi. Puhetaito on nimensä mukaisesti taitolaji, jota voi harjoitella.
Eri tilanteissa pidettävät puheet vaativat erilaiset rakenteet. Puheen kirjoittaminen helpottuu, kun opit, mitä esimerkiksi tiedottavassa puheessa, juhlapuheessa tai poliittisessa puheessa on hyvä olla. Voit vakuuttaa kuulijasi vetoamalla sekä tämän tunteisiin että järkeen. Harjoittelemalla ajankäyttöä opit tiivistämään keskeisen viestisi ja vältät jaarittelua.
Puheen sisältöä tukevia ilmeitä, eleitä ja kädenliikkeitä täytyy myös harjoitella. Kehon asennolla on merkitystä sekä vaikutelman että äänenkäytön kannalta. Jos puhut kädet puuhkassa, saatat antaa vihaisen tai ylimielisen vaikutelman. Jos katsot paperiin, painuu kurkunpääsi puutarhaletkun tavoin tukkoon ja äänesi ei kuulu. Jos puhut liian nopeasti tai epäselvästi, kuulijan keskittyminen herpaantuu. Selkeän puheen merkitys korostuu radiossa, televisiossa ja etäyhteyksillä puhuttaessa.
Kun mikään puheen piirre, ilme tai ele ei häiritse kuulijaa, menee viestisi perille. Selkeää, hyvin artikuloitua ja kuuluuvaa puhetta on helppo ymmärtää.
Puhekoulutus antaa valmiuksia erityyppisiin esiintymistilanteisiin. Harjoitus tekee mestarin!
Haluatko saada lisää varmuutta puhe-esiintymiseen?
Asiantuntijamme Reetta Westerbacka kouluttaa ja sparraa puhe-esiintymisestä, äänenkäytöstä ja puhetekniikasta.
Tutustu Reetan koulutusaiheisiin:
Tutustu myös laajemmin Viestintä-Pirittan palveluihin ja tilaa itsellesi tai organisaatiollesi räätälöity viestintäkoulutus, sparraus tai puheenvuoro.
Tutustu koko palvelutarjontaamme.
Kommentit
Kirjoita kommentti