Sosiaalisen median strategian ABC

Strategian laadintaan ei kannata käyttää liikaa aikaa, vaan se tai vähintään sen osia kannattaa viedä käytäntöön mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun ensimmäiset syyt somen käytölle ovat löytyneet. Strategiaa kuitenkin täydennetään matkan varrella jatkuvasti.

 

Sosiaalinen media on osa organisaation viestintäsuunnitelmaa sekä kaikkea tekemistä ja toimintaa. Some-strategia kertoo ja määrittelee, miten organisaatio hyötyy somen käytöstä, ketä eri kanavilla tavoitellaan, mitä kanavia some-viestintään käytetään ja millaisilla sisällöillä liikkeellä ollaan. Some-strategian avulla jokainen sen lukenut taho tietää, miksi ja miten somessa ollaan läsnä sekä mitä hyötyä pyritään saamaan siitä ajasta, jota somelle annetaan.

Lisäksi strategiassa määritellään, miten edellä listatut suunnitelmat toteutetaan: milloin ja kuinka usein viestitään, kuka viestii ja hallinnoi käytössä olevia kanavia, kuka seuraa keskustelua ja mistä aiheista sekä erityisesti, millä periaatteilla keskusteluun osallistutaan.

Kolmas some-strategian oleellinen osa on määritellä, miten onnistumista somessa seurataan ja miten omaa toimintaa tulosten pohjalta kehitetään. Tämä osuus on jaoteltavissa seuraaviin kahteen osa-alueeseen: itse tuotetun sisällön onnistumisen analysoimiseen ja tavoitteiden toteutumisen mittaamiseen. Näiden molempien pohjalta tavoiteasettelua, strategista tekemistä ja onnistumisen mittareita päivitetään strategian ja tekemisen kehittämisvaiheessa.

 

Sosiaalinen media elää ja kehittyy jatkuvasti. Erityisesti viestintä sosiaalisessa mediassa muuttuu koko ajan. Some-kehitykseen vaikuttavat seuraavat asiat:

  1. Some-kanavat uudistuvat ja uusia kanavia tulee lisää samalla kun vanhoja kuolee pois.
  2. Ihmiset some-viestijöinä (ja viestijöinä yleensä) muuttavat viestintätapojaan eri kanavilla.
  3. Organisaatiot kehittyvät some-viestinnässä entistä tavoitteellisempaan suuntaan ja ylläpitorutiinit muokkautuvat tekemisen myötä.

 

 

oma-some-strategia-kehitys

 

Some-strategian vaiheet

Voit lähteä luomaan organisaatiollesi some-strategiaa tai kehittämään jo olemassa olevaa näiden eri vaiheiden kautta. Blogin kuvassa oleva ympyrämalli kuvastaa jatkuvasti kehittyvää viestinnän ympäristöä. Alla vaiheet lähtevät liikkeelle tavoiteasettelusta, mutta jos strategiaa lähtee rakentamaan jo käynnissä olevan some-viestinnän pohjalle, on hyvä startata analysoimalla tehtyä työtä ja lähteä määrittelemään tavoitteita, kanavia ja kohderyhmiä onnistumisten pohjalta.

 

  1. Miksi?

Määrittele mahdollisimman konkreettiset tavoitteet.

  • Pohdi, mitä hyötyä organisaatiollesi on sosiaalisen median käytöstä.
  • Mitä muutoksia tai tulosta lähdette hakemaan somen avulla?
  • Hae konkretiaa: miten määrittelemiesi tavoitteiden saavuttaminen on osoitettavissa?
  • Pyri löytämään niin konkreettisia tavoitteita, että pystyt listaamaan mittarit, joiden avulla osoitat tavoitteisiin pääsyn ja haluamanne muutoksen

 

2. Kenelle?

Keitä teidän pitää tavoittaa, että tavoitteenne toteutuvat?

  • Keitä ovat nämä ihmiset, minkä ikäisiä, miehiä, naisia, missä he asuvat jne?
  • Mistä asioista teihin liittyen nämä kohderyhmät ovat mahdollisesti kiinnostuneita?
  • Miten nämä ihmiset viestivät verkossa ja somessa?

 

3. Missä?

  • Missä sosiaalisen median kanavilla tavoittelemanne ihmiset potentiaalisesti liikkuvat?
  • Käytä kanavapohdinnassa niin maalaisjärkeä, asiantuntijatietoa kuin tutkimuksia.
  • Jos olette jo käyttäneet some-kanavia, tarkastele, keitä olette näillä kanavilla tavoittaneet.

 

4. Mitä?

Ihmiset ja valitsemanne kanavat määrittelevät someen jaettavan sisällön.

  • Mitä sisältöä tavoittelemanne ihminen haluaa saada teiltä? Mitä iloa ihminen siitä saa?
  • Mitä ovat käyttöön valitsemienne kanavien toimintatavat ja -mallit?
  • Mistä kaikkialta voitte jakaa sisältöjä omille some-kanavillenne?
  • Miten jakamanne sisältö tukee tavoitteitanne eli saa ihmiset tekemään niitä asioita, joita somen avulla tavoittelette? Yksi helppo esimerkki tähän voi olla esimerkiksi ilmoittautuminen tapahtumaanne.

 

5. Milloin?

Sisällön julkaisuaikataulu riippuu ylläpitäjistä, tavoitelluista ihmisistä ja kanavavalinnoista.

  • Mihin aikaan tavoittelemanne ihmiset todennäköisesti liikkuvat valitsemillanne kanavilla?
  • Mihin aikaan he haluavat lukea heille jaettavaksi suunniteltua sisältöä?
  • Pystyttekö te olemaan läsnä some-kanavillanne silloin kun tavoittelemanne ihmisetkin?
  • Julkaisukalenteri helpottaa sekä viikoittaista että koko vuoden sisältösuunnittelua.

 

6. Kuka?

Ylläpitovastuuta kannattaa jakaa organisaation sisällä eri toimijoille.

  • Kuka johtaa sosiaalisen median viestinnän tekemistä, ylläpitoa ja kehittämistä?
  • Voidaanko luoda some-tiimi tekemisen ja kehittämisen tueksi ja jakaa näille erilaisia vastuita?
  • Ketkä toimivat sisällöntuottajina ja kanavien ylläpitäjinä?
  • Voiko jonkun vastuulla olla some-keskustelujen seuranta ja näihin reagointi?
  • Millainen järjestelmä rakennetaan organisaatioon, kun some-ylläpitäjän pitää pyytää Twitterissä tulleeseen kysymykseen vastaus asiantuntijoilta?

 

7. Seuranta

Suunnittele ennalta ja vastuuta some-kanavilla tapahtuvan keskustelun seuranta ja osallistuminen.

  • Kuka huolehtii some-kanaville tuleviin kysymyksiin ja kommentteihin vastaamisesta?
  • Kuinka nopeasti pyrimme vastaamaan (suositus 24 tunnin kuluessa)?
  • Miten kysyjille ja kommentoijille vastataan, allekirjoitetaanko vastaukset jne.
  • Vastataanko kaikille kysyjille ja kommentoijille vai voidaanko jotakin jättää ulkopuolelle?
  • Mitä kaikkea muuta somessa tapahtuvaa keskustelua seuraamme eri kanavilla, miten reagoimme löytöihin (tykkäys, jakaminen, keskusteluun osallistuminen), mitä kaikkea jaamme omille tileillemme ja mistä?

 

8. Analysointi

Kehitä eri some-kanavillesi tekemiäsi sisältöjä julkaisu kerrallaan ja 2-4 kertaa vuodessa syvemmin.

  • Analysointi tarkoittaa tässä yhteydessä omien sisältöjenne onnistumisen analyysia eri some-kanavillanne.
  • Sisältöjen onnistumista voi arvioida esimerkiksi kattavuuslukujen, tykkäysmäärien ja klikkausten osalta: nämä asiat kertovat, ovatko jakamanne sisällöt herättäneet tavoittelemienne ihmisten kiinnostuksen ja ollaanko tässä onnistuttu niin hyvin, että ihmiset ovat tehneet haluamianne asioita (esimerkiksi klikanneet linkkiä saapuaksensa verkkosivuille lukemaan lisää jostakin aiheesta).
  • Päättele, miksi toiset asiat ovat keränneet enemmän huomiota kuin toiset ja kehitä sisältöjä enemmän onnistuneiden sisältöjen suuntaan.

 

9. Mittaaminen

Tarkastele sosiaaliselle medialle asettamienne tavoitteiden toteutumista vähintään pari kertaa vuodessa.

 

10. Kehittäminen

Omien sisältöjen analysoinnin ja some-tavoitteiden onnistumisen mittaamisen tulokset tarjoavat pohjan some-toimintanne kehittämiselle.

  • Iloitse onnistumisista ja jatka toimivien toimintamallien parissa eteenpäin.
  • Tunnista kehittämiskohteet: miksi tavoitteet eivät toteutuneetkaan, missä voimme parantaa, onko ylläpitotoimenpiteissämme vielä viilattavaa vai pitääkö meidän kenties muokata somen käytön tarkoitustamme kokonaisuudessaan tai pohtia uudelleen käyttöön valitsemiamme some-kanavia?
  • Kehittäminen on jatkuva osa sosiaalisen median käyttöä organisaatioissa ja siihen kannattaa myös suhtautua jatkuvasti muuttuvana ja elävänä osana organisaation viestintää ja toimintaa, jonka pääsuuntaviivoja kuitenkin määrittelee organisaation strategiset linjaukset

 

Näillä askelmerkeillä voi lähteä joko kehittämään oman organisaation some-toimintaa ja muokkaamaan olemassa olevaa strategiaa tai luomaan kokonaa uutta strategiaa, jos sellaista ei organisaatiolla vielä ole.

 

Kommentit

Kirjoita kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sosiaalisen median strategian ABC