Ryhtiä somettamiseen strategian avulla: case Syömishäiriöliitto
Syömishäiriöliitto päätti hakea apua viestintäänsä, sillä resurssit olivat niukassa, eikä heillä ollut konkreettisia lukuja viestinnän onnistumisen osoittamiseksi. Sosiaalisen median strategia on auttanut keskittymään olennaiseen.
Syömishäiriöliitto on ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa jo pitkään. Vaikka liitolla ei olekaan omaa viestintätyöntekijää, jokainen työntekijä viestii omasta toimenkuvastaan ja työstään käsin.
Kirsi tietää, että monissa järjestöissä kamppaillaan pienien resurssien kanssa. Järjestössä saattaa olla vain yksi tai muutama työntekijä, ja ilman strategiaa toimimalla somettamiseen saattaa mennä paljonkin ylimääräistä aikaa.
Pienistä resursseista kärsittiin myös Syömishäiriöliitossa. Ennen sosiaalisen median strategian luomista liitolla ei ollut myöskään konkreettisia lukuja osoittamaan viestinnän onnistumista.
– Meillä oli vain mututuntuma siitä, että viestintä onnistuu ja tavoittaa kohderyhmää, toiminnanjohtaja Kirsi Broström muistelee lähtötilannetta.
Somestrategialla tavoitteet selkeiksi
Jotta sosiaalisen median teosta saataisiin järkevää, Syömishäiriöliitto päätti ottaa yhteyttä Viestintä-Pirittaan.
– Viestintä-Pirittan Piritta Seppälällä oli ymmärrys siitä, mikä on järjestömme resurssi, ja saimme apua tilanteeseemme, Kirsi kiittelee.
Liitolle luotiin käytännönläheinen sosiaalisen median strategia, jossa on määritelty ylätason tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden määritteleminen on tärkeää, jotta pystyy mittaamaan onnistumisia.
Strategia lisäsi ymmärrystä siitä, mitä sisältöä millekin kanavalle jakaa. Nykyään ennen jokaista julkaisua pohditaan, sopiiko sisältö sen kyseisen kanavan tarkoitukseen.
Strategia on näkynyt seuraajamäärissä. Vuodesta 2018 Syömishäiriöliiton Facebook-seuraajat ovat kasvaneet 44 prosenttia, Instagram-seuraajat 234 prosenttia ja Twitter-seuraajat 69 prosenttia.
Sitoutuminen ja vuorovaikutus tärkeitä
Seuraajamääriä tärkeämpää on kuitenkin julkaisuihin sitoutuminen.
– Keskustelu somekanavissamme on vilkasta. Instagramin ja Messengerin kautta tulee paljon yksityisviestejä ja pääsemme sitä kautta tekemään konkreettista auttamistyötä, Kirsi iloitsee.
Tärkein tavoite, joka oli olemassa jo ennen virallista strategiaa, on että Syömishäiriöliitto ja sen toiminta koetaan kohderyhmän parissa helposti lähestyttävänä.
– Syömishäiriöön liittyy se, ettei avun tarvetta välttämättä tunnisteta. On tärkeää, että sairastavat ja heidän läheisensä uskaltavat lähestyä ja hakea apua meiltä.
Yksi tapa, jolla helposti lähestyttävyyttä toteutetaan Syömishäiriöliitossa käytännössä, on työntekijöiden omat kasvokuvat ja se, ettei kuvia käsitellä.
– Laitetaan tarkoituksella epätäydellistä materiaalia someen.
Tavoitteita seurataan mittaamalla
Tavoitteiden toteutumista mitataan konkreettisesti lukujen avulla. Jokaiseen somekanavaan on erikseen määritelty seurattavat tunnusluvut. Kerran kolmessa kuukaudessa pidettävässä someseurantapalaverissa analysoidaan lukujen perusteella sisältöä ja sen onnistumista.
– Ennen somestrategiaa seurasimme seuraajien määrää, mutta nyt myös muita asioita. Nyt seuraamme, minkä tyyppiset postaukset saavat ihmiset osallistumaan, Kirsi kertoo mitattavista asioista.
Kirsi kertoo, että vuorovaikutteisuus toimii heidän somekanavillaan hyvin. Esimerkiksi erilaiset kysymykset ja pyynnöt saavat ihmiset reagoimaan.
Somestrategian tekoa ei kannata Kirsin mukaan arastella vain siksi, että käytössä olevat resurssit somettamiseen ovat pienet. Päinvastoin: strategiasta voi olla iso apu järjestölle, jolla ei isoja viestintäresursseja ole.
– Mitä pienempi viestintään käytettävä resurssi on, sitä tärkeämpää viestinnän mittaaminen on ja sitä tärkeämpää on tehdä sitä systemaattisemmin.
Kommentit
Kirjoita kommentti