Näin järjestöt ovat kehittäneet viestintäänsä koronakeväänä
Kevään aikana moni järjestö on kehittänyt viestintäänsä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Muutoksia on jouduttu tekemään nopeallakin aikataululla, mutta tulokset ovat yllättäneet positiivisesti. Haastattelimme eri järjestöjä viestinnän muutoksista ja kehityksestä. Poimi vinkit ja ideat käyttöön!
Viestintä-Piritta on seurannut järjestöjen toimintaa ja viestintää nyt koronan aiheuttamana poikkeuskeväänä. Blogissa tuomme kevään ja kesän aikana esiin esimerkkejä järjestöjen toimintamalleista tähän tilanteeseen. Näin voimme tarjota vinkkejä ja ideoita muillekin organisaatioille verkon ja somen mahdollisuuksista osana toimintaa.
Etäkahvittelut vahvistaneet työyhteisöjä
Järjestöissä, kuten muissakin työyhteisöissä, on siirrytty tänä keväänä työskentelemään etänä. Tämä on muokannut järjestöjen työntekijöiden tapaa viestiä keskenään.
Näkövammaisten liitossa sisäinen viestintä on kokenut kevään aikana iloisen myllerryksen. Teamsin käyttöön oli tarkoitus siirtyä muutenkin, mutta nyt se tuli koko organisaation tehokäyttöön lähes yhdessä yössä. Muutos on sujunut hyvin.
Noin neljäsosa liiton työntekijöistä on näkövammaisia. Tämän vuoksi kevään aikana on testattu ja opeteltu Teamsin ja muidenkin etätyötä palvelevien ohjelmien saavutettavaa käyttöä.
Vaikka liiton työntekijät eivät olekaan tavanneet kollegoja kasvotusten pitkään aikaan, he kahvittelevat ja kokoustavansa etäyhteyksin jopaa aiempaa useammin.
– Joidenkin työntekijöiden mukaan poikkeuksellinen kevät on jopa tiivistänyt yhteistyötä ja yhteydenpitoa työkavereiden kanssa, iloitsee Näkövammaisten liiton viestinnän asiantuntija Heidi Härmä.
Myös Miessakit ry:ssä Teams on ollut henkilökunnan aktiivisessa käytössä. Henkilökunnan viestinnälle on useampia kanavia: yleinen kanava tiedotukseen ja huumorikanava, jossa voi jakaa vähemmän virallisia fiiliksiä. Kevyempään jakamiseen on myös etäkaffe-kanava, jonne kokoonnutaan kahvittelemaan videon välityksellä rennosti joka perjantai.
– Kokemukset ovat olleet oikein mukavia, joten tämä tullee jäämään pysyväksi käytännöksi myös normaaliolojen palattua, arvioi Miessakit ry:n hallinto- ja viestintäpäällikkö Antti Alén.
Jäsenille toivoa, iloa ja tukea
Jäsenille kohdistuvassa viestinnässä on pyritty lähtemään jäsenten toiveista ja tarpeista liikkeelle. Näin on tehty muun muassa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ssä.
– Olemme tehneet useita jäsenkyselyitä, joissa olemme kartoittaneet jäsentemme tilannetta, tarpeita ja toiveita liiton suuntaan, kertoo Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n viestintäpäällikkö Kati Ahtiainen.
Palautteiden perusteella viestintää on kohdistettu niihin palveluihin, joita jäsenet eniten tarvitsevat juuri nyt. Järjestö on tehnyt jäsenilleen päivittyvän koronainfon ja paketoinut palveluitaan helposti löydettävään muotoon.
Myös muissa järjestöissä on keskitytty jäsenistön tarpeisiin. Viestinnässä ollaan haluttu painottaa positiivisuutta, toiveikkuutta ja iloa. Kaikessa viestinnässä ei ole keskitytty koronaan ja poikkeusoloihin, vaan välillä keskitytään vain vinkkaamaan kivaa tekemistä.
Toinen keskeinen viesti tänä keväänä on ollut, että tukea on saatavilla. Tukea tarjoavat järjestöt ovat olleet aktiivisesti yhteydessä jäseniinsä, asiakkaisiinsa ja yhteistyökumppaneihinsa sekä kehottaneet heitä rohkeasti hakemaan apua.
– Olemme pitäneet aiempaa aktiivisemmin yhteyttä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin, jotta kukaan ei jäisi yksin, kertoo Tampereen A-killan järjestökoordinaattori Elena Martikainen.
Tieto perille mahdollisimman nopeasti
Poikkeustila on tehnyt paljon muutoksia, joista on pitänyt tiedottaa lyhyellä aikataululla. Tämä on vaatinut nopeaa reagointia monissa järjestöissä.
Viestintä ei ole muuttunut, mutta aiheet ovat. Viestintää on vaadittu joissain tapauksissa enemmän ja nopeammin kuin normaalioloissa.
– Meille on harvinaista, että ohitamme paikallisyhdistykset viestin välittämisessä, mutta nyt olemme pari kertaa niin tehneet, jotta tieto on saatu mahdollisimman nopeasti jäsenistölle, kertoo Suomen Partiolaisten viestintä- ja markkinointipäällikkö Anna Koroma-Mikkola.
Partiolaiset ovat saaneet poikkeustilanteeseen liittyvässä viestinnässä pääasiassa positiivista palautetta. Moni on ollut tyytyväinen, että ohjeet ja päätökset tehdään keskitetysti ja niistä viestitään selkeästi kaikille samassa muodossa.
Myös Suomen Yrittäjien viestintää on tehty “kriisimoodissa” eli paljon nopeammin ja enemmän kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi jäsenkirje, joka on normaalisti lähtenyt kahden viikon välein, on nyt pahimpina kriisikuukausina lähtenyt joka viikko.
Haasteellisempaa viestiminen on ollut niille järjestöille, joiden kohderyhmä ei käytä sähköisiä viestintävälineitä. Esimerkiksi digiopastusta iäkkäille tarjoava Enter ry on aiemmin viestinyt pääasiassa fyysisiin paikkoihin kiinnitettävien ilmoitusten avulla.
– Meitä kipeimmin tarvitsevat eivät juurikaan käytä sähköisiä viestimiä. Meillä on kuitenkin jäsenistössä lähes tuhat senioria, jotka kertovat toiminnastamme eteenpäin ystävilleen, joita me voisimme auttaa. Olemme pitäneet etätietoiskuja ja saaneet uusia jäseniä etätilaisuuksiemme ansiosta, iloitsee Enter ry:n vastaava toiminnanjohtaja Tiina Etelämäki.
Järjestöille enemmän medianäkyvyyttä
Monet järjestöt ovat tänä keväänä ilokseen saaneet enemmän medianäkyvyyttä kuin yleensä. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto kertoo saaneensa nelinkertaisesti tilaa mediassa normaaliin verrattuna.
– Asiantuntijoitamme on haastateltu huomattavasti enemmän ja asiamme on ollut runsaasti esillä, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton viestinnän asiantuntija Laura Kouri.
Myös muita järjestöjä on käytetty mediassa asiantuntijoina tänä keväänä. Partiolaisilta on kysytty järjestön linjauksista ja ohjeistuksista harrastustoiminnan ja kesäleireihin.
Suomen Yrittäjien viesti on kiinnostanut myös erityisen paljon, ja järjestö onkin järjestänyt mediatilaisuuksia webinaarien muodossa.
Blogitekstin kuva: Pixabay
Kommentit
Kirjoita kommentti