Järjestödigi-kartoituksen tulokset julkaistiin jälleen!

Järjestödigi-kartoitus on selvittänyt järjestöjen, liittojen ja yhdistysten digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa vuodesta 2017 lähtien. 

Kartoituksen tavoitteena on tarjota vinkkejä, tietoa ja oivalluksia suomalaisten järjestöjen digitalisaation ja viestinnän kehittämiseksi pienistä paikallisyhdistyksistä suuriin liittoihin. Vuosittain tehtävä tulosten vertailu tarjoaa ainutlaatuista tietoa digitalisaation ja viestinnän kehityksestä eri kokoisissa järjestöissä. 

Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 504 järjestötoimijaa (2017 & 2018: 383 vastaajaa, 2019: 479 vastaajaa). Vastaajissa oli 152 liittoa, 76 alueellista toimijaa tai piiriä ja 276 paikallista yhdistystä. Vastaajien joukossa oli edustettuna kaikki järjestöjen toimialat lukuun ottamatta osuuskuntia ja työttömyyskassoja. Vastaajissa oli vuoden 2019 tapaan eniten luottamushenkilöitä, johtajia ja viestijöitä. 

Vuoden 2020 tulosten yhteenveto

Järjestödigi-kartoitus osoitti jälleen, että digitalisaatiosta on hyötyä suomalaisille järjestöille. Se on helpottanut niin viestintää kuin muuta toimintaa järjestössä. Esimerkiksi laskuttaminen, jäsenpalvelut ja järjestön sisäinen työskentely helpottuvat huomattavasti digitaalisten välineiden avulla. 

Digitalisaatio on kuitenkin iso kokonaisuus hallittavaksi. Järjestöillä ei useinkaan riitä resurssit kaikkeen siihen, mitä voisi tehdä. Suunnitelmat, strategiat ja mittaaminen ovat arkipäivää vain murto-osalla järjestöistä. 

Yleisesti ottaen voisi sanoa, että mitä isompi järjestö, sitä pidemmällä ollaan digitalisaation kanssa. Valtakunnallisissa järjestöissä ja liitoissa on luonnollisestikin esimerkiksi palkattujen työntekijöiden ansiosta enemmän resursseja ja osaamista myös digitalisaation ja viestinnän hoitamiseen. Näissä järjestöissä on myös enemmän kanavia ja työkaluja käytössä. 

Kun vuonna 2019 vielä jarruteltiin digikehityksen kanssa, ei vuosi 2020 jättänyt kenellekään epäselväksi digitalisaation merkitystä. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut muutosta niin järjestöjen asenteissa, osaamisessa kuin toiminnan järjestämisessä. 

Eräs iso muutos tänä vuonna on ollut tapahtumien järjestäminen. Järjestöjen toimintaa on viety kokonaan verkkoon, ja etäosallistumismahdollisuuksia on lisätty. Verkkokokoustyökalujen käyttö on lisääntynyt, ja samalla verkkokokous- ja webinaariosaaminen nähdään tarpeellisempana kuin aiemmin. Kun viime vuonna joka kolmas ajatteli, ettei verkkokokousosaamista tarvita, tänä vuonna näin ajatteli vastaajista vain kymmenesosa. 

Jää nähtäväksi, muuttivatko kokoontumisrajoitusten puitteissa kehitetyt uudet toimintamuodot pysyvästi järjestöjen tapahtumakulttuuria. Vastauksissa kuitenkin näkyy, kuinka pakotettu digiloikka nähdään positiivisena asiana. Uusiin toimintatapoihin ollaan tyytyväisiä, ja niitä halutaan kehittää edelleen. 

Toinen ajankohtainen aihe järjestöille on saavutettavuuslainsäädäntö. Tieto on saavuttanut järjestöjä hitaasti, eikä kaikille järjestöille ole selvää, kuinka paljon saavutettavuuslainsäädäntö heitä velvoittaa. Toisaalta halukkuutta panostaa verkkopalveluiden saavutettavuuteen löytyy myös järjestöistä, joita lainsäädäntö ei koske. 

Selvää on, ettei digitalisaation kanssa tulla valmiiksi, eikä uuden opettelu päättynyt tähän. Vuoden 2020 parasta antia lieneekin positiivisempi asenne digitalisaatiota kohtaan sekä suurempi halu kehittyä tällä saralla myös ensi vuonna. Toivottavasti tässä raportissa esitetyt tulokset herättävät ajatuksia sinunkin järjestössäsi! 

Kartoitusta tehdään yhteistyössä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n, Viestintä-Piritta Oy:n ja Vitec Avoine Oy:n kesken. 

*************

Kartoituksen laajan yhteenvedon voi ladata Järjestödigi-sivustolta. Samasta osoitteesta voi katsella 10.12.21 järjestetyn julkaisutilaisuuden ohjelman tallenteen. 

Kommentit

Kirjoita kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Järjestödigi-kartoituksen tulokset julkaistiin jälleen!