Parempaa keskustelukulttuuria someen: ihmiseltä ihmiselle esimerkin voimin

 

Hyvin Sanottu keskustelufoorumi

Miten toimia, kun tunteet läikkyvät yli somessa? Pitäisikö reagoida vai antaa olla? Missä menee rakentavan kritiikin ja häirinnän raja? Entä miten meistä jokainen voi edistää parempaa keskustelukulttuuria somessa?

Muun muassa näihin kysymyksiin saimme vastauksia Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Hämeenlinnassa 29.9.2023, missä Viestintä Piritta järjesti keskustelutilaisuuden aiheella: Sosiaalisen median haastavista tilanteista positiivisen keskusteluilmapiirin luomiseen. Tämä artikkeli on kooste keskustelusta ja sen aikana esiin nousseista ajatuksista, ideoista ja näkökulmista aihepiiriä koskien. Keskustelun tallenteen voi katsoa ja kuunnella artikkelin lopusta kokonaisuudessaan.

Piritta Seppälän johdolla aiheesta keskustelemassa oli kuusi eri alan asiantuntijaa. Heistä jokaisella oli työn tai yksityiselämän kautta kokemuksia sosiaalisesta mediasta myös haastavamman keskustelun tai toiminnan alustana.

Päällimmäisenä keskustelusta jäivät mieleen sanat ihminen, tunteet ja esimerkki. Sometaidot ovat tunnetaitoja. Haastavissakin tilanteissa pärjää, kun muistaa, että ruudun takana on aina ihminen.

– Viestini on ollut paljon se, että jos on tahtoa, niin erimielisinäkin voimme rakentaa yhdessä parempaa yhteiskuntaa ja myös keskustelukulttuuria somessa, Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Eija Nivala painotti puheenvuorossaan.

Kun näkee vastapuolella kasvot ja elämän eri tilanteita, voi ymmärtää paremmin myös toisin ajattelevaa, ja sitä, mistä tämän kommentit mahdollisesti kumpuavat.


Esimerkin voimaa ei voi vähätellä

Koska sometaidot ovat tunne- ja vuorovaikutustaitoja, opimme niiden perustan jo kotona. Näin ollen meillä jokaisella  on iso vastuu siinä, millaista keskusteluesimerkkiä näytämme tuleville sukupolville niin kotioloissa, töissä kuin vapaalla.

Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus totesi, että nyky-yhteiskunnassa  somen keskustelutaidot ovat kansalaistaitoja, joita pitäisi opettaa myös koulussa. Jokainen tarvitsee empaattisen kuuntelun taitoa myös somessa.

– Usein syytämme somea ongelmista, vaikka some on vain yksi väline ihmisen käyttäytymiselle. Tutkimuksen vähättely tai vastakkainasettelu esimerkiksi politiikassa ovat aikamme ilmiöitä. Ne olivat olemassa jo ennen somea ja siirtyvät ihmisten kautta myös somessa käytäviin keskusteluihin.

– Kyllä someen tarvitaan opetusta. Emmehän me lähde autollakaan ajamaan ilman ajokorttia, painotti myös EHYT ry:n viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen.

– Sosiaalisen median toimintakulttuuri ja sen periaatteet ovat monimutkaisia ja vaativat omaa taitoa. Siksi ne olisi hyvä olla myös opetussuunnitelmassa eri kouluasteilla, Tiittanen jatkaa.


Eroon paksunahkaisuudesta – vertaistuki tärkeää

Some on monelle organisaatiolle tärkeä alusta jakaa tietoa ja tuoda esille omaa asiantuntemusta. Osa ammattilaisista kohtaa somessa kuitenkin häiritsevää käytöstä ja jopa vihapuhetta. Jos näin käy, kyse on aina työsuojeluasiasta.

– On hyvä muistaa, että kritiikki on eri asia kuin häirintä. Kritiikki kohdistuu asiaan tai tekotapaan, häirintä taas menee henkilökohtaisuuksiin, Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto kommentoi.

Jos somekeskustelu muuttuu  häirinnäksi, on tärkeää, että työntekijä, johon se kohdistuu, tulee kuulluksi ja häntä ymmärretään työyhteisössä.

Koiviston mukaan Ylellä häirintätilanteiden käsittelyssä pyritään tietoisesti eroon ”paksunahkaisuudesta”. Häirintää kokeneita kannustetaan tuomaan asia esille matalalla kynnyksellä.

– Luottamus ja empaattinen vertaistuki, se, että kaikki ymmärtävät ilmiön vaikutukset jopa ihmisen terveydelle, on olennaista. Se on merkittävää myös sen kannalta, että häirinnän kokenut voi jatkaa työtehtävässään, Koivisto lisää.


Ennakoi, varaudu, ohjaa keskustelua

Organisaation sisällä voidaan laatia myös oppaita ja ohjeita siihen, miten somessa käyttäydytään ja mitä tehdään, jos viestintä käy häiritseväksi.

–  Yleisöään voi myös ohjata parempaan ja asialliseen keskusteluun somessa. Kun tunnistetaan ne aiheet, jotka saattavat nostaa somemyrskyä, voidaan ennakoida ja luoda pelisääntöjä keskustelulle, toteaa THL:n viestintäpäällikkö Piritta Rautavuori.

Keskustelun mahdollistaminen somessa on tärkeää myös demokraattisessa mielessä: kyse on välineestä, jossa kuka tahansa saa äänensä kuuluviin.

Keskustelijat korostivat sitä, että kaikenlainen disinformaatio ja häirintä vähentävät sosiaalisen media merkitystä. Sen levittäjät kaivavat hiekkaa omien jalkojensa alta.

– Viesti kannattaa olla se, että pitäkää keskustelu hyvänä, koska muuten teillä ei ole enää paikkaa jakaa kommentteja matalalla kynnyksellä, Tiittanen toteaa.

 

Sormet pois näppäimiltä, hetkeksi!

Keskustelu somessa on viime kädessä kaikille vapaaehtoista. On tärkeä oppia tunnistamaan itse omat rajansa. Kaikkea ei tarvitse sietää, mutta omaa käytöstään voi ja kannattaa hallita.

– Ei kannata provosoitua, vaikka provosoidaan. Ja jos näin käy, voi pitää vaikka taukoa ja antaa jonkun toisen hoitaa viestintää hetken omasta puolesta, Isotalus neuvoo.

– Kuinkahan monta kertaa olen pyyhkinyt pois sen, mitä olen kirjoittanut esimerkiksi Twitterissä.  Olen myös vastannut, että tuo tuntuu pahalta, kertonut rehellisesti tunteistani ja saanut anteeksipyyntöjäkin somessa, kokemusasiantuntija Jenna Mäkelä Sosped-säätiöstä lisää.

Hyvä neuvo onkin se, että tunnekuohussa ei kannata lähteä vastaamaan. Silloin on hyvä ottaa sormet pois näppäimiltä – ainakin hetkeksi.

– Somekeskusteluun kannattaa varata aikaa, että oikeasti jaksaa ymmärtää, mitä vastapuoli haluaa sanoa, vaikka hän ei osaisi sanoittaa sitä kunnolla. On tärkeää, että uskallamme olla somessa oma itsemme. Aitous on se mikä ratkaisee, Koivisto toteaa.

Keskustelijoina mukana olivat:

  • Pekka Isotalus, viestinnän professori, Tampereen yliopisto
  • Sami Koivisto, vuorovaikutuspäällikkö, Yle
  • Jenna Mäkelä. kokemusasiantuntija, Sosped-säätiö
  • Eija Nivala, kirkkoherra, Ylivieskan seurakunta
  • Piritta Rautavuori, viestintäpäällikkö, THL
  • Päivi Tiittanen, viestintäpäällikkö, EHYT ry

 

Hyvin sanottu -keskustelu tiivistettynä:

1. Ihminen: Muista, että myös ruudun toisella puolella on aina ihminen.

2. Tunteet: Sometaidot ovat tunnetaitoja. Tunnista omat ja huomioi toisen.

3. Esimerkki: Vastuu paremmasta viestinnästä on meillä kaikilla. Näytä hyvää esimerkkiä niin kotona, töissä kuin somessa.

 

Viestintä Piritta on yksi Ylen ja Erätauko-säätiön vetämän Hyvin sanottu -hankkeen kumppaneista. Keskustelu otsikolla ”Sosiaalisen median haastavista tilanteista positiivisen keskusteluilmapiirin luomiseen” järjestettiin Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Verkatehtaalla Hämeenlinnassa 29.9.2023.

 

Somen parempi keskustelukulttuuri: keskustelun tallenne 29.9.2023

Kommentit

Kirjoita kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Parempaa keskustelukulttuuria someen: ihmiseltä ihmiselle esimerkin voimin