Blog

}

Viewing post details...

Mitä #järjestösome oikein tarkoittaa?

Viestintä-Pirittan tiimiin kuuluva ja Simpukka ry:n toiminnanjohtajana toimiva Anne Lindfors pohtii bloggauksessaan, mistä järjestöjen sosiaalisen median käytössä pohjimmiltaan on kyse ja miten se eroaa yritysten tavoista käyttää somea.

Mikä ihmeen #järjestösome?

Eivätkö järjestöt käytä somea ihan kuten kaikki muutkin? Mitä eroa on järjestöjen ja yritysten sosiaalisen median läsnäololla? Aina välillä kuulee ihmettelyä tai jopa kritiikkiä #järjestösome-termiä kohtaan. Olen listannut tähän kirjoitukseen muutamia järjestösomen erityispiirteitä verrattuna yritysten ja muiden organisaatioiden sosiaalisen median käyttöön.

Järjestöjen, yritysten ja julkisen puolen organisaatioiden somen käytössä on luonnollisesti paljon samaa. Kulttuuri ja käytettävä kieli poikkeavat kuitenkin usein merkittävästi. Järjestöjen todellisuus on ylipäätään erilainen. Kaikki, mikä toimii yrityksissä ja julkisella sektorilla, ei vain yksinkertaisesti toimi järjestöissä.

Tavoite

Vaikka yritykset kertovat haluavansa parantaa asiakkaidensa elämänlaatua, on lopullisena tavoitteena tuottaa voittoa. Eihän yritystoiminnassa muuten olisi mitään järkeä. Yrityksissä viivan alle jäävä tulos on usein lopullinen mittari toiminnan onnistumisesta. Järjestöt eivät sen sijaan saa tuottaa voittoa.

Mikä sitten on järjestön tavoite?  Sosiaali- ja terveysalalla se on usein ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Ammattijärjestöt puolestaan edistävät jäsenkuntansa etuja ja urheiluseurat tarjoavat liikuntamahdollisuuksia. Kulttuuri- ja kotiseutujärjestöillä on omat tavoitteensa, samoin poliittisilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä.

Myynnin kehitystä ja asiakasmääriä on helppo seurata. Järjestöjen tavoitteiden toteumista taas on usein vaikea mitata luvuilla. Miten mitataan yleishyödyllistä toimintaa? Mistä tietää, onko vaikkapa tahattomasti lapsettomien hyvinvointi lisääntynyt? Ja miten erotellaan mikä vaikutus Simpukan toiminnalla on siihen?  Esimerkiksi jäsenmäärän lisääminen – niin tärkeää kuin se onkaan – ei ole edustamani järjestön pääasiallinen tavoite, vaan korkeintaan yksi keino siihen.

On selvää, että järjestön tavoitteet heijastuvat somen käyttötapoihin. Vaikeassa elämäntilanteessa olevien hyvinvointia edistetään somessakin eri keinoin kuin myyntiä. Lisäksi järjestöt kohdistavat usein viestinsä monelle taholle, ei pelkästään ”asiakkailleen” – toiminnan kohteena oleville ihmisille – vaan myös medialle, poliittisille vaikuttajille ja kohderyhmän parissa toimiville ammattilaisille.

Vapaaehtoiset

Järjestön toimijoita eivät ole vain työntekijät, vaan myös vapaaehtoistoimijat ja jäsenet, jotka kaikki toimivat somessa järjestön äänenä. Harvalla yrityksellä tai julkisen sektorin organisaatiolla on asiasta niin innostuneita ja toimintaan sitoutuneita henkilöitä, jotka palkatta edistävät organisaation tavoitteita. Vapaaehtoiset ovat somessa valtava potentiaali järjestön sanoman edistäjinä.

Joku voi tosin kokea myös haasteena sen, että järjestöstä keskustellaan somessa vapaasti: miten järjestön brändiä ja järjestöä koskevaa keskustelua pystyy hallitsemaan? Vastaus on: ei sitä pystykään. Ja toisaalta – tarvitseeko hallitakaan? Järjestön muodostavat sen kohderyhmä, vapaaehtoiset, luottamushenkilöt ja työntekijät yhdessä. Kun järjestöviestijät noudattavat viestintäsuunnitelmaa ja somestrategiaa, viestivät muut järjestötoimijat omien ajatustensa kautta.

Toiminnan luonne

Järjestöissä tehdään työtä suurella sydämellä. Järjestön etu – niin somessa kuin muutenkin – on kohderyhmän tuntemus. Kohderyhmän elämäntilanne voi olla haastava ja se pitää ottaa huomioon kaikessa. Joka ikinen järjestön tekemä Facebook-päivitys, Instagram-kuva, twiitti tai bloggaus tehdään huomioiden, miten kohderyhmä sen kokee. Yrityksellä ei vastaavaa vastuuta asiakkaiden hyvinvoinnista ole.

Luonteenomainen piirre järjestöille on tiukka talous. Kun toimitaan julkisen rahoituksen ja jäsenmaksujen turvin, on käytettävä kustannustehokkaita tapoja. Työntekijäresurssejakaan ei aina ole kovin paljon. Harva järjestö pystyy isompien yritysten tapaan organisoimaan mediatoimiston suunnittelemia somekampanjoita, vaan hommat on hoidettava itse ja mahdollisimman tehokkaasti ja tavoitteellisesti.

Yrityksissä some on usein tiedottamista ja markkinointia. Järjestösome on paljon muutakin. Se on mitä suurimmissa määrin vertaistukea, yhteisöllisyyttä ja äänen antamista hiljaisimmille. Some on järjestöille myös merkittävä edunvalvontakanava.

Jakaminen ja oppiminen

Paitsi kieli, myös toisilta oppiminen ovat etuna järjestösomessa. Järjesösomessa on kyse jakamisesta ja toisilta oppimisesta. Hyvänä esimerkkinä tästä on vastikään Järjestöt ja sosiaalinen media -Facebook-ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/skafsome/) käyty keskustelu siitä, miten löytää oikeat FB-tilastot ja mitä asioita niistä kannattaa nostaa järjestön toimintakertomukseen. Moniko yritys on valmis jakamaan omat myyntikikkansa kilpailijoiden saataville julkisesti?

Hashtag #järjestösome helpottaa tiedon hakemista ja löytämistä. Itse käytän kyseistä tunnistetta aina kun löydän paitsi järjestöpuolelta, myös yrityksiltä tai julkiselta sektorilta materiaaleja tai vinkkejä, joista arvelen järjestötoimijoille olevan hyötyä. Tämä tiedon jakamisen periaate kumpuaa osin jo julkisesta rahoituksesta. Lisäksi rajallisia resursseja ei kannata laittaa toisten järjestöjen kanssa kilpailemiseen, vaan yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen.

Lopuksi

Edellä olen esitellyt järjestösomen erityispiirteitä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että järjestösome näyttäytyy lähinnä johdolle, työntekijöille ja aktiiviporukalle. Tavallisten ihmisten toiminnassa ei ole erikseen järjestösomea ja bisnessomea. Heillä on vain yksi some.  Ei siis kannata laittaa lappuja silmille, vaan ottaa seurantaan somen suunnannäyttäjiä, olivat ne sitten järjestöjä, yrityksiä, julkisen puolen organisaatioita, yhteisöjä tai yksittäisiä henkilöitä.

Järjestösome on järjestöjen strategian ja tavoitteiden edistämistä sosiaalisessa mediassa yhdessä muiden järjestötoimijoiden kesken. Järjestösome on uuden oppimista, kokemusten jakamista ja yhteisöllisyyttä.

 

Share Button

Comments

Leave a Reply

You may use this HTML tags and attributes:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


− six = three

AVAA
Viestintä-Piritta
Aleksis Kiven katu 50 a 5
00510 Helsinki

info@viestintapiritta.fi

0400-622046

Y-tunnus: 2321368-2