Järjestödigi 2019 -yhteenveto

Tuore kartoitus: Järjestöjohtajien someaktiivisuus laskenut Suomessa kuluneen vuoden aikana

Järjestöjohtajista 37 prosenttia käyttää henkilökohtaisia sosiaalisen median tilejä järjestön toiminnasta viestimiseen. Sosiaalista mediaa käyttävien järjestöjohtajien osuus on vuodessa laskenut lähes 20:llä prosenttiyksiköllä.

Tieto selviää Järjestödigi-kartoituksesta, johon osallistui tänä vuonna 479 vastaajaa suomalaisista järjestöistä. Kartoitus ei tarjoa yksiselitteisestä vastausta kysymykseen, miksi sosiaalista mediaa käyttävien järjestöjohtajien osuus on laskenut.

”Yleisesti johtajien kiinnostus sosiaalista mediaa kohtaan on vuosien aikana ollut tasaisessa kasvussa”, sanoo järjestösomen ja -viestinnän asiantuntija Piritta Seppälä Viestintä-Piritta Oy:sta.

”Nähtävissä on kuitenkin ollut myös julkaisuaktiivisuuden vähenemistä. Syinä tähän on ollut muun muassa somessa lisääntynyt negatiivinen keskustelu. Nämä eivät kuitenkaan nouse esiin kartoitustuloksissa, joten kyseessä voi hyvin olla laajempikin viestinnällinen ilmiö: Onko somen rooli siis muuttumassa arjessamme”, Seppälä pohtii.

Tulokset osoittavat myös, että niissä järjestöissä, joissa ei ole palkattua henkilökuntaa, henkilökohtaisia sometilejään käyttävien järjestöjohtajien osuus on lisääntynyt vuodesta 2018.

”Näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen on järjestöillä tärkeimpiä syitä käyttää sosiaalista mediaa. Kun palkattua henkilökuntaa ei ole, johtajat somettavat omilta tileiltään”, kommentoi digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen TIEKE ry:stä.

”Osa selitystä voi olla, että järjestöt ovat kaiken kaikkiaan panostaneet enemmän somenäkyvyyteen ja organisoineet asiaa niin, että johtajien tarve omien tilien käyttöön on vähentynyt”, Vuohelainen tulkitsee tuloksia.

Osaamismerkeistä kysyttiin ensimmäistä kertaa tämän vuoden kartoituksessa. Digitaaliset osaamismerkit soveltuvat muun muassa järjestötyössä hankitun osaamisen tunnistamiseen. Osoittautui, että osaamismerkit olivat tuntematon asia vielä 65:lle prosentille vastaajista.

Kolmen vuoden kartoitustulokset osoittavat, että järjestöjen suurimmat esteet digitalisaation hyödyntämiselle löytyvät taloudellisista ja henkilöresursseista. Kuitenkin noin kolmannes vastaajista arvioi, että johtaminen ja näkemyksellisyys edistävät järjestön mahdollisuuksia hyödyntää verkkoa ja erilaisia digitaalisia sovelluksia toiminnassaan.

Kartoituksen laajan yhteenvedon voi ladata Järjestödigi-sivustolta.