Järjestödigi 2017 -yhteenveto

Järjestöissä ollaan valmiita digiin eikä somea enää pelätä

Digitalisaation mahdollisuudet tiedostetaan, mutta uskallusta, osaamista ja resursseja itse toteutukseen puuttuu vielä, käy ilmi järjestöjen digitalisaation, viestinnän ja sosiaalisen median tilaa selvittävästä Järjestödigi-kartoituksesta. Digitalisaatio yhdistetään vahvasti viestintään, kampanjointiin ja tapahtumamarkkinointiin. Merkitystä digitalisaatiolla koetaan olevan myös järjestön toiminnan tehostumiseen, sujuvuuteen, läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen.

Ymmärrys digitalisaatiota kohtaan vaikuttaa etenevän samalla tavalla kuin sosiaalisen median arkipäiväistymisen kohdalla järjestöissä on käynyt: digitalisaatiota ajatellaan vielä välinelähtöisesti ja vasta harvat osaavat ajatella työkalujen tarjoamia mahdollisuuksia luoda järjestöön kokonaan uudenlaista toimintakulttuuria.

”Kartoituksesta näkyy, että järjestöissä on alettu hahmottamaan digitalisaation mahdollisuuksia kehittää toimintaa ihmisten odotuksia vastaavaksi. Jäsenten ja muiden kohderyhmien osallistaminen kehittämistyöhön on kuitenkin vielä vähäistä”, kertoo Avoine Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Heikkilä.

 

Digiosaamisesta perustaito

Järjestöissä – aivan kuten muissakin organisaatioissa – osaamisessa on suuria eroja niin järjestöjen kuin yksilöiden välillä. “Osa peräänkuuluttaa perustaitoja laitteen käytöstä ja sähköpostista lähtien, kun toisilla osaamisen kehittämistarpeet painottuvat esimerkiksi data-analytiikkaan”, toteaa TIEKE ry:n digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen.

Kartoituksen perusteella yhteisöllisen työskentelyn taitoihin kaivataan lisäosaamista kaikenkokoisissa järjestöissä. Yhteisöllisen työskentelyn kehittäminen kiinnostaa järjestöjä etenkin hallitustyössä ja projektien hallinnassa. Järjestöissä on huomattu, että digitaalisten viestintävälineiden kanssa tulee ottaa huomioon järjestön jäsenten ja kohderyhmän digikunto. Viestinnän kanavat pitää sovittaa vastaanottajien digiosaamisen ja tavoitettavuuden mukaan. Kartoituksesta käy ilmi, että viestintäkanavia pitää olla käytössä useita – viestiä pitää vaikka postittaa, jos muut välineet eivät tavoita.

 

Sosiaalinen media on kiinteä osa järjestöjen arkea

Kartoituksen osana selvitettiin suomalaisten järjestöjen sosiaalisen median käyttöä ja vertailtiin tuloksia Viestintä-Piritta Oy:n kolmena aiempana vuonna toteuttamiin järjestösome-kartoituksiin. Yhtenä merkittävimmistä eroista oli järjestöjen tai sen edustajien kohtaama vihapuhe, häiriköinti tai kriittinen kommentointi, jota tänä vuonna ei koettu yhtä suurena ongelmana kuin vuonna 2016. Viestinnän pirstaloituminen ja ihmisten lokeroituminen eri some-yhteisöihin nostettiin sen sijaan esiin entistä suurempana haasteena niin pienten kuin suurten järjestöjen keskuudessa.

“Järjestöissä halutaan panostaa nyt käytössä oleviin some-kanaviin sen sijaan, että avattaisiin uusia. Tämä käy ilmi tuloksista jo kolmatta kertaa ja kertoo samalla some-viestinnän suunnitelmallisuuden vahvistumisesta järjestöissä”, vetää yhteen Viestintä-Piritta Oy:n toimitusjohtaja Piritta Seppälä. Yleisesti ottaen sosiaalinen media koetaan entistä arkisempana ja merkityksellisempänä mahdollisuutena järjestöille viestiä, markkinoida ja tehdä järjestötyötä.

 


 

Kartoituksen laajan yhteenvedon voi ladata Järjestödigi-sivustolta.

 

Kommentit

Kirjoita kommentti

Järjestödigi 2017 -yhteenveto