Blog

}

Viewing post details...

Järjestöasiantuntijoista järjestölähettiläiksi?

Viestintä-Pirittan tiimin Anne ja Piritta pohtivat järjestöasiantuntijuuden roolia sosiaalisessa mediassa. Tuloksena syntyi termi järjestölähettiläät ja aihetta enemmän avaava alla oleva bloggaus.

Järjestöasiantuntijoista järjestölähettiläiksi?

Järjestöt viestivät sosiaalisessa mediassa yleensä organisaatioina. Monella järjestöllä on Facebook-sivu ja Twitter-tili. Yhä useampi on perustanut tai perustamassa järjestön blogin ja kiinnostus Instagramia kohtaan on kasvamassa.  SlideShare on puolestaan helppo kanava jakaa tietoa ja saada näkyvyyttä.

Ihminen jakamassa järjestötietoa ja keskustelemassa verkossa järjestön asioista omasta näkökulmastaan on kuitenkin se kaikkein vahvin viestinviejä. Kuluneen puolen vuoden aikana on organisaatioviestinnän kohdalla puhuttu paljon työntekijälähettilyydestä ja brändilähettiläistä.

Mutta ketä ovat järjestölähettiläät? Heitä, jotka vievät eteenpäin järjestön sanaa ja vaikuttavat verkossa aktiivisesti. Yleensä myös täysin vapaaehtoisesti ja omaehtoisesti, sillä oman järjestön asiaa kannatetaan, aatteiden takana seistään ja järjestötoiminta kiinnostaa niin paljon, että siitä halutaan kertoa myös muille.

Tehokkaasti henkilönä

Henkilönä tehty viestinä on aina uskottavampaa kuin organisaation tekemä. Järjestön johtaja, työntekijä, luottamushenkilö tai vapaaehtoinen voi toimia somessa järjestöasiantuntijana omilla kasvoillaan verkossa.

Tämä voi tarkoittaa järjestöviestien jakamista omiin some-kanaviin, keskustelujen avaamista itseä kiinnostavista järjestöön liittyvistä aiheista tai vaikkapa Instagram-kuvien lataamista omaan profiiliin järjestötapahtumista. Oleellista on tiedon jakaminen omilla kasvoilla ja omalla nimellä – se kiinnostaa aina enemmän.

Omaa some-roolia kannattaa kuitenkin pohtia: mitkä somepalvelut pidän henkilökohtaisina, mitkä avaan osittain myös järjestön asialle?

Eri palveluita on luontevaa käyttää eri tavoin. Moni varaa Facebookin enemmänkin siviilikäyttöön, kun taas Twitterissä keskustelu on usein asiapainotteisempaa. Blogi on hyvä paikka avata omia ajatuksiaan. Toiset voivat puolestaan toimia järjestön sanansaattajina jakamalla järjestöjen päivityksiä eteenpäin esimerkiksi Facebook-profiiliinsa tai Twitteriin.

Mahdollisuuksia on monia ja järjestöjen kannattaa ottaa viimeistään nyt huomioon järjestöväen vahvuus järjestöviestinnän tekijöinä. Vinkkejä eri somepalveluiden yhdistämisestä asiantuntijan toimiviksi työkaluiksi voi ottaa esimerkiksi Pauli Forman mainiosta bloggauksesta.

Haasteita ja hyötyjä

Järjestön toimialasta riippuu miten toimivaa henkilönä tehty viestintä on. Jos järjestö toimii arkaluontoisten ja mielipiteitä jakavien asioiden parissa, voi henkilöiden esiin tuleminen somessa provosoida esimerkiksi nettihäiriköitä. Vertaistukeen perustuvissa järjestöissä taas voi joutua vapaa-ajallakin vastailemaan kysymyksiin ja tukipyyntöihin, sillä some ei tunne virka-aikaa.

Joskus henkilönä tehtävän some-viestinnän este voi tulla organisaatiosta. Aina ei esimies ymmärrä henkilökohtaisen some-näkyvyyden hyötyjä. Joskus saatetaan pelätä mahdollisia ylilyöntejä. Toisaalta somen käytön rajaaminen vain organisaatiotileillä tehtäväksi voi auttaa jaksamaan työssä.

Oleellista on löytää sopiva tasapaino organisaationa tehdyn viestinnän ja esimerkiksi työntekijöiden some-osallistumisen suhteen. Aito, omalla profiililla tehty viestintä on kuitenkin sitä oikeaa ja toimivaa järjestölähettiläisyyttä. Ja itse tehty viestintä kiinnostaa aina järjestöviestejä enemmän, oli kyseessä sitten johtaja, asiantuntija tai järjestön jäsen.

Järjestöasiantuntijana esiintyminen sosiaalisessa mediassa herättää kuitenkin paljon kysymyksiä.  Roolit, järjestön linjaukset, haastavat keskustelutilanteet, negatiivinen palaute, ajankäyttö ja tieto siitä, mitä voi jakaa ja mitä ei, nousevat usein tapetille some-osallistumisesta keskusteltaessa.



Järjestämme 23.4. Järjestöasiantuntija somessa -koulutuksen, missä vastaamme mm. näihin kysymyksiin ja annamme vinkkejä järjestölähettiläänä toimimiseen. Tervetuloa mukaan keskustelemaan tästä päivänpolttavasta aiheesta!

 

Bloggauksen kirjoittivat Anne Lindfors ja Piritta Seppälä yhteistyössä.

 

Share Button

Comments

2 thoughts on “Järjestöasiantuntijoista järjestölähettiläiksi?

  1. Pingback: SomeTime2015: #järjestösome ja #järjestölähettiläs -työpajan antia | Viestintä-Piritta

  2. Pingback: Uskalla heittäytyä – näin järjestät Superpäivän | Pelasta maailma

Leave a Reply

You may use this HTML tags and attributes:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


+ one = ten

AVAA
Viestintä-Piritta
Aleksis Kiven katu 50 a 5
00510 Helsinki

info@viestintapiritta.fi

0400-622046

Y-tunnus: 2321368-2