Sosiaalisen median keskustelukulttuuri ja viisi vinkkiä sen parantamiseksi
Haukkumista, herjaamista, someraivoa, vihapuhetta ja maalittamista… Näihin kaikkiin voi valitettavan usein törmätä sosiaalisessa mediassa. Voisimmeko kuitenkin yhdessä parantaa keskusteluilmapiiriä? Piritta pohtii asiaa kirjoituksessaan ja tarjoaa lopuksi viisi paremman keskustelun vinkkiä, joita jokainen meistä voi hyödyntää omassa viestinnässään arjessa.
Keskustelun laatu ja taso sosiaalisessa mediassa on usein harmittavan heikko. Negatiivinen, vihainen ja toisia arvosteleva puhe näkyy ja kuuluu yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Verkko ja sosiaalinen media mahdollistavat ärhentämisen turhankin hyvin ja sitä tehdään niin omilla kasvoilla kuin anonyymisti.
Ihmiset räyhäävät toisilleen käsityöryhmissä Facebookissa tai arvostelevat kovin sanoin kodittomien eläinten vapaaehtoisia hoitajia, vaikka olisivat kodittomien eläinten puolella itsekin. Samaan aikaan valtakunnan poliitikkojen menneisyydestä nousee esiin mitä vihaisempia kirjoituksia ja toiset päättäjät kommentoivat niitä kukin tyylillään sosiaalisessa mediassa.
Pahimmillaan sosiaalisen median vihainen puhe ottaa vakavampiakin muotoja. Eri alojen asiantuntijat, päättäjät tai järjestöjen vapaaehtoiset voivat saada niskaansa suunnitelmallista häiriköintiä, joka heikentää omaa turvallisuuden tunnetta. Maalittaminen verkkohäiriköinnin muotona puolestaan voi puolestaan ujuttautua kotiovelle saakka kirjeinä tai rikosilmoitusta vaativina uhkauksina.
Edellä mainittujen vakavampien häirintätapausten taustalla on useimmiten suunnitelmallinen ja organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on heikentää toista osapuolta. Riippuen ihmisestä ja tämän edustamasta asiasta tai organisaatiosta, pyrkimys voi olla vaikuttaa päätöksentekoon tai esimerkiksi henkilön työn tekemiseen. Joskus voidaan yksinkertaisesti vain tavoitella sitä, että toinen osapuoli luovuttaa, vaikenee ja lopettaa asioiden parissa työskentelyn tai niistä puhumisen.
Tilastot kertovat tilanteesta
Kaikki meistä eivät näitä vakavampia tilanteita tule koskaan kohtaamaan. Sen sijaan moni meistä on niitä jossakin muodossa somessa nähnyt. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 39 % suomalaisista oli törmännyt jonkin asteiseen vihamielisyyteen tai halventaviin viesteihin sosiaalisessa mediassa. Järjestödigi-kartoituksen mukaan lähes 40% suomalaisista järjestöistä oli joutunut jonkinlaisen negatiivisen someviestinnän kohteeksi.
Tilanne ei ole hyvä, kummankaan näiden tilaston näkökulmasta. Se ei ole hyvä myöskään Valtioneuvoston toteuttaman julkaisun näkökulmasta, jossa 66 % päättäjistä kertoi vihapuheen lisääntyneen jonkin verran tai paljon. Ylen Hyvin sanottu -tutkimuksen mukaan 58% suomalaisista kokee keskustelukulttuurin menneen huonompaan suuntaan.
Tilastot kertovat vallitsevasta keskustelukulttuurin tasosta ja ihmisten alttiudesta puhua toisilleen ikävästi. Sosiaalinen media tarjoaa huutelulle ja räyhäämiselle alustan, mutta keskustelun heikko taso on toisinaan nähtävissä myös valtakunnan päättäjien kielenkäytössä, kirjoituksissa ja tavassa vuorovaikuttaa toisten kanssa. Miten toisia kunnioittavaa ja arvostavaa keskustelua kohti voidaan edetä, jos malli on lähes kaikkialla se päinvastainen?
Haastavat tilanteet voi ratkaista
Olen yli 10 vuoden ajan kouluttanut asiantuntijoita, johtajia ja järjestöjen vapaaehtoisia toimimaan somen haastavissa keskustelutilanteissa. Olen auttanut ratkomaan erilaisia maalittamisen kaltaisia häirintätapauksia. Lisäksi olen tukenut työyhteisöjä sellaisissa tilanteissa, joissa negatiivisen viestinnän myötä jaksaminen on heikentynyt ja työnteko takkuaa. Olen auttanut luomaan pelisääntöjä, jotka tukevat jaksamista ja ohjaavat omaa viestintää positiiviseen suuntaan.
Jokainen näistä tilanteista, koulutuksista ja tuen antamisen hetkistä ovat olleet omanlaisiaan. Ne ovat samalla vuosien varrella osoittaneet, missä aiheissa ja minkä tyyppisissä tilanteissa vihainen puhe on lisääntynyt. Olen nähnyt somehäirinnän laajan kirjon ja vaikutukset ihmisiin. Samalla olen muistuttanut jokaista siitä, että jokainen kriittinen kommentti ei ole häirintää, mutta yksikään vihainen sana ei ole toiselle osoitettuna oikein.
Haastavaa someviestintää kohdatessa on tärkeää osata itse toimia oikein. Omat tunteet on tärkeää tunnistaa ja hallita ne ulospäin, vaikka sisällä kuohuisi kuinka. Meissä itsessämme nimittäin piilee se paras ratkaisu keskustelukulttuurin parantamiseen, myös niissä ikävissä tilanteissa.
Me kaikki olemme niitä ihmisiä, jotka omalla esimerkillämme voimme näyttää muille, että keskustella voi myös hyvähenkisesti. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että ei itse aloita eikä tee vihamielistä viestintää. Asiat kun voi aina esittää myös rakentavaan tapaan.
Tulemme aina olemaan eri mieltä jonkun ihmisen kanssa. Siksi meidän on hyvä opetella keskustelemaan asioista asiallisesti, ei huutamalla ja räyhäämällä – yhteiskunnan jokaisella tasolla Facebookin käsityöryhmistä valtakunnan päättäjiin saakka.
Viisi vinkkiä parempaan keskustelukulttuuriin
Kokosin alle viisi vinkkiä, joiden avulla meistä jokainen voi edistää paremman keskustelukulttuurin syntymistä. Näitä vinkkejä voi soveltaa niin kotona, työpaikalla kuin somessa.
1 Käyttäydy fiksusti. Aina ja kaikkialla. Tämän vinkin jälkeen ei oikeastaan muita vinkkejä tarvitakaan.
2. Muista, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Eri näkökulmia tarvitaan päätöksentekoon, mutta päätökset voidaan tehdä asiallisella tavalla keskustelemalla, ei huutamalla, syyttelemällä ja mustamaalaamalla toista mieltä olevia.
3. Näytä esimerkkiä. Olit sitten poliitikko, esimies, kollega, ystävä tai perheenjäsen. Näytä mallia, miten keskustellaan asiallisesti, myös silloin kun toisen osapuolen näkökulmat eivät miellytä.
4. Kuuntele ja vastaa siihen, mitä kysytään. Perustele oma kantasi silloin, kun sitä odotetaan ja tee se asialliseen sävyyn.
5. Pyydä anteeksi, jos keitti yli. Tämä osoittaa, että tiedät, missä hyvän keskustelun rajat menevät ja osaat myös sanoa, että nyt tuli mokattua.
Mitä näistä asioista juuri sinä voisit viedä eteenpäin omassa elämässäsi, työssäsi ja some-keskusteluissa?
*******************
Viestintä-Pirittan keskustelu Hyvin sanottu -festareilla
Keskustelemme aiheesta ja sosiaalisen median paremman keskustelukulttuurin edistämisestä Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Viestintä-Pirittan keskustelun ajankohta on perjantaina 29.9. klo 11.00-12.30. Keskustelua luotsaa Piritta Seppälä.
Keskustelijoina mukana ovat:
- Pekka Isotalus, viestinnän professori, Tampereen yliopisto
- Sami Koivisto, vuorovaikutuspäällikkö, Yle
- Jenna Mäkelä. kokemusasiantuntija, Sosped-säätiö
- Eija Nivala, kirkkoherra, Ylivieskan seurakunta
- Piritta Rautavuori, viestintäpäällikkö, THL
- Päivi Tiittanen, viestintäpäällikkö, EHYT ry
Tervetuloa mukaan kuuntelemaan!
*******************
Tukea haastavissa sometilanteissa toimimiseen ja keskustelukulttuurin parantamiseen
Piritta kouluttaa, sparraa ja tukee organisaatioita sosiaalisen median haastavien tilanteiden hallinnassa. Hän pitää paremman keskustelukulttuurin luomisesta myös seminaaripuheenvuoroja. Hän auttaa lisäksi luomaan viestinnän linjauksia henkilöstölle ja tukee organisaatioita tarvittaessa vaikeissa viestintätilanteissa.
Lue lisää Pirittan aihetta koskevista koulutusaiheista:
Tutustu myös laajemmin Viestintä-Pirittan palveluihin ja tilaa itsellesi tai organisaatiollesi räätälöity viestintäkoulutus, sparraus tai puheenvuoro.
Tutustu koko palvelutarjontaamme.
Kommentit
Kirjoita kommentti