Sosiaalisen median trendit järjestöille 2021

Joka vuosi järjestösome-trendejä kirjoittaessani mietin, paljonko niissä toistan itseäni. Nostanko esiin samoja havaintoja kuin edellisenä vuonna tai ovatko listalla vuodesta toiseen samat kehitystä ennustavat asiat? Näin kävi tälläkin kertaa, mutta heti ajatuksen tultua päähäni muistin tämän:

Viestintä ja sosiaalisen median käyttö eivät ole sprintti.

Viestintä ja järjestötoiminta sosiaalisessa mediassa ovat monta erillistä maratonia. Niitä voidaan juosta yksi kerrallaan tai samanaikaisesti. Maaliin voidaan päästä monta kertaa ja joskus taas täytyy keskeyttää. Harjoittelematta ei onnistu kukaan ja ne, joilla on eniten rohkeutta, voivat myös uusia juoksutekniikoita testaamalla päästä entistä helpommin maaliviivalle.

Viime vuoden Järjestösome-trendeissä vertailin aiempien vuosien teemoja ja nostoja. Usein toistuvat teemat järjestöjen somen käytön ennustamisessa myös osoittavat, mitkä asiat kulloinkin ovat pinnalla ja mitkä puolestaan pysyvästi kehitettäviä aihepiirejä. Tämän vuoden trendeissä nähdään sekä uutta että usein toistuvaa.

Eniten trendejä kirjoittaessani iloitsen kuitenkin siitä, että viestinnän ja sosiaalisen median käytön tavat kehittyvät vuosi vuodelta. Kyse ei ole enää pitkään aikaan ollut ”vain somesta”, vaan sosiaalisella medialla on järjestöille entistä suurempi merkitys. Tämä nähdään niin Järjestödigi-kartoituksen vuosittaisissa tuloksissa kuin erityisesti tämän koronavuoden toiminnoissa, joita järjestöt tahoillaan somessa tekivät.

Järjestösome-trendit 2021

1. Suunnittelua, realismia ja onnistumisen seurantaa

Suunnitelmallisuuden merkitys on järjestöille somessa suuri. Suunnitelmat ja somestrategiat ohjaavat tekemistä yhä enemmän. Ensi vuonna aiempaa useampi järjestö panostaa strategiseen suunnitteluun sometoimintansa tueksi ja opettelee tulkitsemaan some-toimintansa tuloksia. Onnistumisista ja epäonnistumisista otetaan oppia ja viestintää kehitetään julkaisu julkaisulta eteenpäin.

Suunnitelmien puute tunnistetaan myös paremmin ja tätä pyritään paikkaamaan kulkemalla kohti tavoitteellisempaa tekemistä. Somessa ei haluta olla vain siellä olemisen vuoksi. Sosiaalisen median käytölle halutaan tarkoitus ja siellä halutaan tuottaa hyötyä omalle jäsenistölle ja sidosryhmille monipuolisesti.

Sosiaalisen median käyttö on järjestöille toimintaan ja omiin käytettävissä oleviin resursseihin pohjaavaa. Somen tarjoamista lukuisista viestinnän ja toiminnan mahdollisuuksista valitaan käyttöön ne, joista on eniten hyötyä järjestötoiminnan näkökulmasta ja joiden tekemiseen riittää tekijöitä, osaamista, aikaa ja rahaa.

Jatkossa opitaan myös entistä enemmän ajattelemaan: ”Mieluummin yksi kanava hyvin kuin 10 huonosti”.

2. Ihmiset edellä, rohkeasti kohdistaen

Kohderyhmien valinta korostuu jatkossa järjestöjen tekemässä some-viestinnässä ja -toiminnassa eri kanavilla. Vuoden 2021 aikana yhä useampi järjestö tarkastelee käyttämiään kanavia niiden kautta tavoitettavien ihmisten kautta.

”Kaikkea kaikille” -ajattelu hylätään ja sisältöjä tehdään jatkossa kohdennetusti vain tietyille kohderyhmille niillä kanavilla, joista järjestölle on todistetusti hyötyä.

Osa kääntää katseensa myös tulevaisuuteen ja ajattelee: ”Emme ehkä tällä hetkellä tavoita kohderyhmiämme somesta, mutta muutaman vuoden päästä kyllä!”. Tämä oli nähtävissä myös Järjestödigi-kartoituksen tuloksissa, missä ajatus toistui pohdittaessa sekä nuorten että ikäihmisten tavoittamista sosiaalisesta mediasta.

3. Viestintää tehdään monipuolisesti, mutta valikoiden

Some-kanavien julkaisumahdollisuuksien lisääntyessä järjestöt ovat etulinjassa testaamassa erilaisia tapoja tuoda asioitaan esille. Julkaisutyyppejä ja sisältömahdollisuuksia testataan ennakkoluulottomammin, mutta samalla niiden onnistumista seurataan. Käyttöön jäävät ne tavat, joista on eniten hyötyä ja joiden hyödyntämiseen riittää resursseja.

Viestintätapojen valinnan ja käytön suhteen uskalletaan myös olla rohkeita. Osa ottaa esimerkiksi tarinoita, keloja ja videoviestintää vauhdikkaammin haltuun, kun osa pitäytyy niissä julkaisumuodoissa, jotka jo nyt on todettu toimiviksi.

Entistä paremmin opitaan, että kaikkien ei tarvitse olla läsnä kaikkialla eikä kaikkien tarvitse käyttää kaikkia julkaisumahdollisuuksia. Uutta ei silti pelätä kokeilla!

4. Haasteiden ei anneta vähentää viestintää

Järjestöt voivat kohdata sosiaalisessa mediassa kriittistä tai jopa häiriköivää keskustelua. Maalittamisen kaltaisia tilanteita voi kohdistua yhä useampiin järjestöasiantuntijoihin ja järjestöihin. Tämä negatiivinen ilmiö kuitenkin tunnistetaan ja siihen halutaan valmistautua.

Häiriköinnin ei anneta hiljentää edes kriittistä keskustelua herättävien aiheiden parissa toimivia järjestöjä. Oma ääni ja järjestöjen ajamat asiat halutaan pitää pinnalla.

Järjestöt valmistautuvat entistä enemmän haastaviin some-keskusteluihin ja tukevat henkilöstöään erilaisissa vaikeammissa viestintätilanteissa. Myös kriisiviestintäsuunnitelmia laaditaan ja oppeja koronavuodesta tai muista järjestöä kohdanneista kriisitilanteista hyödynnetään niiden luomisessa.

Saavutettavuusvaatimukset sekä parantavat verkko- ja someviestinnän laatua että aiheuttavat tekemiselle haasteita. Järjestöissä panostetaan jatkossa entistä laadukkaampaan ja ymmärrettävämpään sisältöön. Samalla haetaan vaihtoehtoja tehdä edelleen esimerkiksi videoita, vaikka tekstittämisvaatimukset aiheuttaisivatkin haasteita sisällöntuotannolle tällä hetkellä.

5. Sosiaalisesta mediasta tulee jälleen yhteisöllinen media

Koronavuosi korosti yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitystä, vaikka yhdessä ei fyysisesti voitukaan olla. Sosiaalisesta mediasta tuli jälleen yhteisöllinen media. Tämä yhteisöllinen tekeminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen tulee vahvistumaan erilaisen sosiaalisessa mediassa tapahtuvan toiminnan myötä myös vuonna 2021.

Järjestöissä opitaan lisäksi tavoittelemaan ja aktivoimaan mukaan ihmisiä, jotka eivät välttämättä sitoudu järjestöön loppuiäkseen, mutta haluavat antaa panoksensa joissakin yksittäisissä toiminnoissa. Somen kautta tarjotaan uusia tapoja osallistua järjestötyöhön, projekti ja toiminto kerrallaan

6. Järjestötoiminta kuuluu jatkossa osaksi järjestösomea

Monet järjestöt veivät hetkellisesti kaiken toimintansa verkkoon ja sosiaaliseen mediaan vuoden 2020 aikana. Näistä niin sanotun koronapakon edessä testatuista toiminnan tavoista monet koettiin erinomaisiksi mahdollisuuksiksi tehdä järjestötyötä.

Vaikka vuonna 2021 palattaisiin taas kohti fyysisen kohtaamisen ja toiminnan maailmaa, monissa järjestöissä jää pysyväksi osaksi sosiaalisessa mediassa tehty toiminta, esimerkiksi live-videoiden ja someryhmien kautta.

 

Järjestösome-trendit 2021 tiiviisti

Vuoden 2021 järjestösomea kuvaa monella tavalla termi valikointi, jota tehdään rohkeasti kanavien, kohdennuksien, sisältöjen ja onnistumisista oppimisten kautta.

Somessa ollaan kukin järjestö omalla tavallaan, omilla ehdoilla ja omilla resursseilla.

Haasteiden ei anneta hidastaa ja ajatusmallina ”Mieluummin yksi hyvin kuin 10 huonosti” sopii yhä useamman järjestön some-viestintään.

Yhteisöllinen tekeminen lisääntyy ja somessa tehdystä toiminnasta tulee järjestöissä vakio.

Selaa Järjestösome-trendit 2021 esityksen muodossa SlideSharesta

 

 

**************

Tutustu myös Järjestödigi-kartoituksen tuloksiin ja katsele Pirittan Järjestösome-trendien tallenne osoitteessa www.jarjestodigi.fi.

Kommentit

Kirjoita kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sosiaalisen median trendit järjestöille 2021