Snapchat vakiinnuttaa paikkaansa someviestinnässä
Viestintä-Pirittan tiimin Laura Vuorio-Kuokka kysyi haastattelussa Verohallinnolta Snapchat-kokemuksia. Jos Snapchat ei vielä ole sinulle tuttu, sekin selviää tästä bloggauksesta.
Snapchat vakiinnuttaa paikkaansa someviestinnässä
Lähes 100 miljoonaa päivittäin aktiivista käyttäjää. Yli 3 miljardia videokatselua päivittäin. Ja tämä on vasta alkua, näin uskoo mobiilisovellus Snapchatin perustaja Evan Spiegel.
Kuluvan vuoden aikana kuvaviestipalvelu Snapchat on lisännyt suosiotaan myös meillä Suomessa. Aluksi Snapchatin ottivat omakseen nuoret, kuten muidenkin uusien somepalveluiden kohdalla luonnollisesti tapahtuu.
Viime keväänä alkoi kuitenkin tapahtua jotain myös meissä varttuneemmissa Snapchat-aktivoitumisen suhteen. Itse kirjauduin palveluun syksyllä 2014. Turhauduin melko nopeasti, kun sain haalimalla kasaan vain kourallisen tuntemiani ihmisiä, joita seurata palvelussa. Silmäilin kyllä kansainvälisiä yrityksiä ja käyttäjiä, mutta varsinaista suhdetta palveluun ei tuntunut muodostuvan.
Kunnes keväällä. Ensin sisältöä Snapchatiin alkoi ilmestyä suomalaisittain lähinnä seuraamiltani markkinointi- ja viestintäalan toimistoilta. Pian alkoi henkilökohtaisia tilejä ilmestyä myös tutuilta nimiltä enemmän omassa ikäluokassani. Huhuilimme toisillemme Twitterissä, että hoi tädit ja sedät, harjoitellaan yhdessä nyt sitä snäppäilyä.
Ja siitä lähtien jäin koukkuun, Snapchat osoitti paikkansa somepaletissani. Tässä bloggauksessa kerron miksi minä käytän Snapchatia ja mitä iloa siitä voisi olla järjestöjen ja julkishallinnon tai muiden organisaatioiden käytössä.
Mikä Snapchat siis on ja mikä siinä viehättää?
Snapchatin idea on yksinkertainen ja yleensä yksinkertaisuus höystettynä jollakin jujulla on toimiva konsepti somepalvelun menestykseen. Snapchatissa jujun yksinkertaisuuteen tuo se, että kuvat ja videot eivät tallennu galleriaksi palveluun, vaan ne häviävät palvelusta katsomisen jälkeen. Snapchat on siis pikaviestipalvelu, jossa voi jakaa kuvia, lyhyitä videoita ja viestejä. Kuviin ja videoihin voi liittää tekstiä, emoji-kuvia ja piirroksia.
Itse pidän Snapchatin rosoisuudesta – otokset ovat aidon tuntuisia, kuvan käsittelyn mahdollisuudet ovat hyvin rajallliset, ja kuva tai video on otettava hetkessä, niitä ei ladata siis puhelimen arkistoista (paitsi yksityisviestittelyssä tämä on nykyisin mahdollista).
Instagramissa kuvat ovat usein hyvin pitkälle viilattuja – jääväthän ne sinne periaatteessa kaikkien katseltavaksi ja niiden on kestettävä aikaa. Snapchat on madaltanut ainakin omaa julkaisukynnystäni, ehkä siitä ajatuksesta, ettei vastaanottaja kuitenkaan katsele tuotostani kuin kerran.
Toki kuka tahansa voi napata kuvakaappauksen ja näin tallentaa snäpit, mutta se ei ole ole Snapchatin perusajatuksen mukaista. Lähettäjä voi lähettäessään päättää, kuinka monta sekuntia vastaanottajalla on aikaa viestin näkemiseen. Viestit voi halutessaan liittää myös omaan tarinaansa ” My Story”, jossa ne tuhoutuvat 24 tunnin kuluttua julkaisusta.
Miksi järjestö tai julkishallinto ottaisi Snapchatin käyttöön?
Snapchat-bloggauksia on ilmestynyt vähän joka tuutista ja tästä syystä pidättelinkin bloggauskynääni keväällä. Päätin vielä seurailla palvelun kehitystä Suomessa ja erityisesti pohtia näkökulmia järjestö- ja julkishallintokäytössä. Odotus palkittiin, kun Verohallinto ilmestyi Snapchattiin elokuisena maanantaina.
Päätin ottaa heti yhteyttä Verohallintoon, ja kuinkas muutenkaan kuin Snapchatissa! Esittelin itseni ja asiani ja pian jo snäppäilimme Verohallinnon verolähettiläs Solveig Hagnäsin kanssa kuin vanhat tutut. Pohjustin haastattelua videoviestien kautta samalla kun puuskutin vaunuja työntäen eskarilaista- ja koululaista vastaan. Minulle vastasi hymyilevät kasvot jostakin päin Helsingin katuja. Snapchat osoittautui oivalliseksi aidon ja suoran vuorovaikutuksen kanavaksi.
Haastattelua tehdessä Verohallinto oli ehtinyt olla Snapchatissa kolme päivää. Kokemukset olivat alusta asti hyviä ja rohkaisevia.
”Snapchatin päivittäminen on nopeaa, helppoa ja hauskaa. Samalla voimme kertoa Verohallinnon työstä ja tarkoituksesta erityisesti nuorille. Erityisesti Euroopan parlamentin snapchattiin siirtyminen inspiroi. Lisäksi minun roolini tänä kesänä ns. verolähettiläänä on ollut tuoda uusia viestintätuulia Verohallintoon, erityisesti somessa. Snapchat on juuri sitä ja pilotoimme sitä siis ainakin elokuun ajan. Jos suosio säilyy, Snapchat pysynee Verohallinnon viestintäkanavana jatkossakin.”
Verohallinto on nykyisin aktiivinen somessa, tärkeimpiä somekanavia ovat tällä hetkellä Twitter, Facebook sekä Veroblogi, mutta materiaalia löytyy myös YouTube:sta ja Instagramista. Kysyin mikä on nyt käyttöön otetun Snapchatin suhde Verohallinnon muihin somekanaviin:
”Twitter on erityisesti toimittajille ja muille ajan hermolla oleville uutisten seuraajille. Facebook tavoittaa nykyään kaikenikäisiä. YouTubesta löytyy ajankohtaisia tietoiskuja yms. opetusvideoita verotuksesta. Instagram ja Snapchat kohdistuu erityisesti nuoriin.”
Vaikuttaa siltä että kohderyhmä on tavoitettu hyvin jo lyhyessä ajassa: ”Heti aluksi snäpit tavoittivat aktiiviset twiittaajat uutena tietokanavana, mutta seuraajiin liittyi nopeasti nuoria. Sana levisi nopeasti somen avulla. Nuoret snäppäilevät iloisina myös takaisin kuvilla, joissa hyödyntävät ja kiittävät verovaroin kustannetuista palveluista esim. kouluista ja asepalveluksestaan” kertoo Solveig.
Snapchatin rosoisuus ja materiaalin editoimattomuus on ominaisuus, joka on hyväksyttävä kanavan käytössä. ”Se, että snäppejä ei voi editoida tai ottaa muuta kuin puhelimella tai tabletilla laskee laatua, mutta lisää sisältöä. Täytyy muistaa, että videoiden, jotka tuhoutuvat joka tapauksessa 24 tunnissa, ei kuulu sisällöltään olla läpimietittyjä, kuten esimerkiksi YouTube-videot useimmiten ovat ja niiden luomiseen meneekin tällöin enemmän aikaa.”
Verolähettiläs Solveig kannustaa varsinkin sellaisten järjestöjen ja julkishallinnon alojen, jotka koskevat myös nuoria, kokeilemaan Snapchatia.
”Snapchat tarvitsee toki kuitenkin kasvot, joten pitää katsoa, että on henkilöitä, jotka haluavat snäpeissä esiintyä”.
Verohallinto on ainakin saanut aurinkoiset ja osaavat kasvot snäppäilemään. Suurkiitos siis Solveigille haastattelusta ja iloista verolähettilyyttä Snapchatissa ja muissakin kanavissa!
Snapchatista on moneksi
Snapchat on luonteeltaan dynaaminen ja nopeatempoinen, sen suunnitelmallisemman käytön kantavia teemoja ovat mielestäni tarinallistaminen ja jatkuvuus – sellaisen viestinnän tekeminen joka herättää uteliaisuuden ja halun nähdä miten tarina jatkuu. Joidenkin seuraamieni tahojen kohdalla todella odotan, milloin tarina saa jatkoa.
Snapchat voi olla videopäiväkirja, kuvapäiväkirja, ohje- ja tukikanava, asiakaspalvelukanava, tuote-esittelykanava, mainos – ja markkinointikanava, vuorovaikutuksellinen keskustelukanava, vertaistukikanava, oppimisympäristö, koulutuskanava, mitä vain.
Rajoituksineen päivineen Snapchat on mahdollisuuksia täynnä. Kun osaa poimia omaan toimintaan sopivat tavat käyttää tätäkin somepalvelua kohderyhmänsä tunnistaen, tuo se lisäväriä someviestintäpakettiin uskoakseni vielä monessa järjestössä!
Aiheesta muualla:
Kommentit
Kirjoita kommentti