Kuuntelu, kunnioitus ja kohtaaminen ovat hyvän keskustelukulttuurin ytimessä

 

Hyvin sanottu -keskustelu Lahdessa löysi oivalluksia puhumisen, vuorovaikutuksen ja toisen ihmisen kohtaamisen merkitykseen arjessa. Näkymättömät-ohjelman viestinnän asiantuntija Siiri Pohjoinen kokosi tähän artikkeliin keskustelun tärkeimmät kohdat.

Näkymättömät-ohjelman ja Viestintä-Pirittan yhteisen keskustelun tavoitteena oli tarkastella keinoja, joilla Suomeen voisi rakentaa parempaa ja toisia kunnoittavaa keskustelukulttuuria. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan – ja miten huudosta tekisi hyvän -keskustelu järjestettiin osana Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleja Lahdessa lauantaina 28.9.2024. 

Pyrkimyksenä oli kerätä yhteen monipuolinen keskustelijajoukko, joka toisi aiheeseen monipuolisia ja konkreettisia näkökulmia. Tässä myös onnistuttiin, ja keskustelu tarjosi oivalluksia monella tapaa ja pintaa syvemmältä. 

Viestintä-Pirittan Piritta Seppälä toimi keskustelun vetäjänä ja iloitsi keskustelun onnistumisesta. Piritta piti erityisesti ihmisläheisyyden ja ihmisyyden roolista keskustelussa. 

”Jäi tunne, että sekä keskustelijat että yleisö oivalsivat, miten pienillä teoilla on suuri vaikutus. Oman arjen kohtaamisten merkitys on keskeistä. Keskustelu nivoutui yksinkertaiseen kysymykseen siitä, mitä toiselle kuuluu.” 

Näkymättömät-ohjelman johtajan Heidi Rosbäck Diakonissalaitokselta oli myös tyytyväinen keskustelun inhimillisyyteen.  

”Olen iloinen siitä, että keskustelukulttuurin keskiössä olivat ihminen, inhimillinen kohtaaminen ja aito kiinnostus ihmisen omaa kokemusta ja elämää kohtaan. Se on keskustelijoiden yhteinen käsitys siitä, mistä hyvä keskustelukulttuuri lähtee liikkeelle”, Heidi Rosbäck tiivistää.  

 

”Ollaan ihmisiä toisillemme” 

Keskustelijoiden näkökulmat ja toiveet paremmasta keskustelukulttuurista nivoutuivat vahvasti arkisiin asioihin, kuunteluun ja läsnäoloon. ”Raivostuttaa se, miten vähän me kuulemme niitä ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsevat apua”, kiteytti Commu Appin perustaja Karoliina Kauhanen. 

Kauhasen mukaan esimerkiksi avun pyytämisestä pitäisi tehdä helpompaa. ”Avun pyytämisestä pitää tehdä niin helppoa että se on kahden klikkauksen päässä, eikä ole syytä olla pyytämättä apua”, Kauhanen kiteyttää.  

Hän painottaa myös sitä, että avun antaminen voi olla voimaannuttava kokemus. ”Auttaminen on paras tekosyy tutustua toiseen ihmiseen. Kun on hetken aikaa tärkeä jollekin toiselle, tulee itsellekin hyvä fiilis.” 

A-Klinikkasäätiön kohtaava työ -yksikön päällikkö Annuska Dal Maso toi esiin stigman ja leimojen vaikutusta ihmisiin. 

”Toivon, että näkisimme toisemme ihmisinä ilman sairauksia. Toivon, että ymmärrettäisiin, miten rikki repivää ihmisen näkemättömyys on ja miten rakennamme yhteiskunnassa näkymättömyyttä. On ihmisiä joita emme suostu näkemään ja se rikkoo ihmistä”, Annuska Dal Maso sanoo. 

Dal Maso tuo esiin aidon kohtaamisen merkitystä asiakas- ja muissa kohtaamisissa. ”Meidän pitää muistaa, että me olemme vierailulla toisten ihmisen elämässä. Ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja meidän on tärkeä antaa tilaa sille.” 

Miessakkien hanketyöntekijä Juho Hietarinta lisäsi keskusteluun yhteisen kielen merkitystä. ”Vastakkainasettelu ei johda mihinkään. Vastakkainasettelulla lukkiudumme liikaa omiin asemiimme. Muutos on vielä enemmän tiukassa sen jälkeen”, sanoo Juho Hietarinta ja jatkaa: ”Ollaan ihmisiä toisillemme ja etsitään yhdistäviä asioita vuorovaikutustilanteessa.” 

Pelastakaa Lapset ry:n ekstremismin ennaltaehkäisytyön tiimivastaava Annukka Kurki korosti keinoja löytää tapoja, joilla lapset ja nuoret pääsevät ääneen yhteiskunnallisessa keskustelussa. ”Emme voi mennä kalvosulkeisten kanssa kuuntelemaan. On tärkeä löytää tapoja kuulla nuoria, jotka yleensä eivät tule kuulluiksi. Siellä on mielipiteitä, ja meillä tulee olla osallistavia tapoja kuulla niitä”, Annukka Kurki kiteyttää.  

Talentian erityisasiantuntija Kristiina Ruuskanen toi esiin myös sitä, miten esimerkiksi viranomaisten tai muiden ammattilaisten tulisi kohdata asiakkaitaan. ”Olen sanonut lastensuojelun asiakasperheelle, että kiitos kun saimme tulla teidän kotiin. Eräs vanhempi vastasi, että ei ollut koskaan kohdannut sellaista kohteliaisuutta.”  

Oikeanlainen ajan käyttäminen myös lopulta säästää aikaa. ”Ammattilainen ei tiedä, mitä hän ei tiedä, ellei kysy”, Ruuskanen kiteyttää.  

Koululaisen vanhempi Joose Salomäki toivoisi läsnäoloa kodeissa. ”Liian moni vanhempi kysyy vain ohimennen lapsen kuulumisia. Keskittykää ja kuunnelkaa! Jos lapsi vastaa, että oli ihan ok päivä, se on voinut olla paljon enemmän. Pienet asiat koulussa voivat vaikuttaa isosti”, sanoo Joose Salomäki. 

Puheviestinnän asiantuntija Reetta Westerbacka muistuttaa, että aina ei tarvitse löytää sanoja. ”Ole aidosti läsnä, kuuntele ja unohda taustalla vaikuttavat asiat. Vaikka olisi vaikeita kysymyksiä, uskalla kuulla vastaukset”, kiteyttää Reetta Westerbacka. 

Keskustelun aikana silmäkulmia pyyhittiin. Keskustelusta saadun palautteen mukaan tarinat menivät suoraan sieluun ja konkreettiset esimerkit toivat aiheen lähelle kuulijoita.  

 

Hyvän kierre alkaa hyvästä puheesta lähimmille

Keskustelun vetäjänä toiminut Erätauko-ohjaaja ja viestintäkouluttaja Piritta Seppälä iloitsi myöhemmin keskustelun herättämistä monenlaisista oivalluksista niin keskustelijoiden kuin kuulijoiden joukossa. Keskustelua yhteenvetäessään hän palasi arjen yksinkertaisten asioiden äärelle osana onnistunutta vuorovaikutusta toistemme kanssa.

“Kun me kaikki huolehdimme hyvästä ja toista kunnioittavasta puheesta lähipiirimme kanssa, hyvän kierre jatkaa matkaansa eteenpäin. Oman esimerkin voima ja yksinkertaiset sanat kuten anteeksi ja kiitos, voivat tehdä suuren vaikutuksen toiseen ihmiseen. Ihmisten kohtaaminen on kaiken keskiössä – ja joskus sen voi tehdä myös olemalla vain hiljaa.”, tiivistää keskustelun antia Piritta Seppälä.

Keskustelujen lomassa puhuttiin myös keskustelukulttuurista ja siitä, millaisia eroja eri maiden kulttuureissa on. Kun Pohjois-Amerikassa kysytään ”What’s up?” tai ”How are you?” ei vastaukseksi odoteta kattavaa kuvausta siitä, mitä oikeasti kuuluu. Suomalaiset ovat tottuneet kertomaan rehellisesti kuulumisiaan, ja siinä myös kuulemisen ja toisen näkemisen merkitys korostuu. 

”Suomalaiset ovat myös hyviä kuuntelemaan, toivottavasti muistaisimme sen”, kiteytyi ajatus keskustelun lopussa. 

”Keskustelu jätti kutsuvasti oven auki sille, että menemme syvemmälle aiheisiin, jotka koemme vaikeiksi keskustella”, kiteyttää Heidi Rosbäck.  

  

Näkymättömät-ohjelma on käynnistynyt vuoden 2024 aikana, ja yhteistyö Viestintä-Pirittan kanssa Hyvin sanottu -festivaaleilla oli ohjelman ensimmäinen yhteistyökumppanuus.  

Näkymättömät-ohjelma Viestintä Piritta ovat Ylen ja Erätaukosäätiön vetämän Hyvin sanottu -hankkeen kumppaneita. Keskustelu otsikolla ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan – ja  miten huudosta tekisi hyvän?” järjestettiin Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Sibeliustalolla Lahdessa 28.9.2024.

 

Lue ja katsele myös vuoden 2023 Viestintä-Pirittan vetämä Hyvin sanottu -keskustelu. Sen otsikkona oli Sosiaalisen median haastavista tilanteista positiivisen keskusteluilmapiirin luomiseen.