Järjestösomen monet mahdollisuudet järjestötoiminnassa
Viestintä-Pirittan tiimin Anne Lindfors kokosi yhteen järjestösomen käytön erilaisia mahdollisuuksia osana järjestön toimintaa. Asioita käsiteltiin Annen ja Pirittan pitämässä Vapaaehtois- ja vertaistoiminta somessa -koulutuksessa erinomaisen ja idearikkaan keskustelun siivittämänä. Kiitos kaikille osallistujille vielä kertaalleen!
Artikkeli päivitetty 10.3.2021.
Ei pelkkää tiedottamista – Järjestöt voivat toteuttaa perustyötään somessa
Usein some mielletään järjestöissäkin pääasiassa tiedottamis- ja markkinointiväyläksi. Isommissa järjestöissä vastuu somekanavista on saatettu antaa vain viestintäosastolle. Sosiaalisessa mediassa voi kuitenkin toteuttaa lähes kaikkea järjestön toimintaa.
Tätä toimintaa voivat olla esimerkiksi vertaistuki, vapaaehtoistoiminta ja auttaminen sekä vaikuttamistyö somessa. Vastaavasti sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi vapaaehtoisten rekrytoimiseen, varainhankintaan tai sisäiseen työryhmätyöskentelyyn.
Tämä bloggaus syntyi yhteenvetona Viestintä-Pirittan 17.11.2015 pidetyn Vapaaehtois- ja vertaistoiminta sosiaalisessa mediassa -koulutuksen sisällöistä ja keskusteluista. Mukana on esimerkkejä vapaaehtois- ja vertaistyöstä sekä muista järjestösomen käytön mahdollisuuksista. Bloggauksen lopusta voit myös selata Storify-koosteen koulutuksen aihepiireihin liittyvästä keskustelusta Twitterissä.
Vapaaehtoistoiminta ja sosiaalinen media
Vapaaehtoistehtävien kirjo on laaja. Vapaaehtoiset voivat vaikkapa ylläpitää järjestön somekanavia, kuten esimerkiksi Instagramia. He voivat toimia Facebook-keskusteluryhmien moderaattoreina. Vapaaehtoisista voi lisäksi löytyä innokkaita bloggaajia, jotka antavat samalla inhimilliset kasvot järjestölle.
Tsekkaa vaikka Yeesin blogi.
Vertaistuki ja sosiaalinen media
Yleisimmin vertaistuki toteutuu Facebook-ryhmissä, jotka voivat olla avoimia, suljettuja tai salaisia. Ryhmien aihepiirit voivat koskettaa hyvinkin arkoja aiheita ja niissä tuetaan toisia samojen asioiden ympärillä eläviä ihmisiä. Tärkeää on, että ryhmillä on säännöt, moderointi tarpeen mukaan sekä vastuuhenkilö, joka huolehtii ryhmän ylläpidosta ja seurannasta.
Vertaistukea voi syntyä myös spontaanisti. Tämän sai huomata Kevyt-yhdistys, jonka Keskoslasten päivää koskeva Facebook-tapahtumasivu täyttyi ihmisten kuvista ja tarinoista juuri tapahtumapäivää edeltävinä hetkinä sekä päivän aikana.
Facebookin lisäksi myös muut some-kanavat soveltuvat vertaistukeen. Instagramin kuvissa ja kommenteissa voi kannustaa muita saman aiheen parissa kipuilevia. Kuvat löytyvät käyttämällä tiettyä hashtagia. Whatsappin teksti- tai ääniviestit voivat antaa voimia vaikean hetken tullen. Ja käyttääköhän vielä yksikään järjestö Sanpchatia vertaistukeen vaikkapa MyStoryjen muodossa?
Auttamista ja samojen asioiden äärellä olemista
Somessa voi tehdä myös suoraa auttamistyötä. Sosten tekemän kyselyn mukaan verkko- ja someauttamista ei tehdä kustannushyötyjen vuoksi, vaan koska verkossa tapahtuvalla auttamisella on kysyntää ja koska palvelu on käytettävissä paikasta riippumatta.
Omassa Pelasta maailma -blogissani kerron, miten somen avulla voi vähentää yksinäisyyttä.
Vaikuttamistyötä
Some on mainio väline tehokkaan vaikuttamistyön tekemiseen. Sen valttina on mahdollisuus nopeisiin reaktioihin ja vuorovaikutukseen suoraan päättäjien kanssa. Viime aikoina Keliakialiitto on käynyt Twitterissä ja Facebookissa aktiivista ruokavaliokorvauksen puolustustyötä ja onnistunut aktivoimaan mukaan laajan joukon kohderyhmäänsä.
Vapaaehtoisten aktivoiminen viestimään
Järjestö ei ole pelkästään sen palkatut työntekijät. Järjestön sanoma leviää paljon laajemmin ja tehokkaammin, jos oikeat ihmiset ryhtyvät järjestön ajamien asioiden sanansaattajiksi jakamalla omissa someverkostoissaan järjestön asiaa. Simpukka ry:llä on blogiverkosto, johon kuuluvat pitävät yhdistystä esillä blogeissaan.
Soste puolestaan esittelee some-kanavansa ja käytössä olevat hashtagit, ja tätä kautta aktivoi jäsenistöään jakamaan asioitaan eteenpäin someen yhtenäisellä otteella. Eikä pidä unohtaa Partiota ja heidän käyttöön lanseeraamaansa hashtagia #partioscout. Katso vaikka Instagramista, paljonko kuvia kyseisellä tunnuksella palvelusta tänä päivänä löytyy – kymmeniä tuhansia! Tähän on päästy järjestelmällisellä viestinnällä ja esiin nostetulla hashtagilla.
Sisäinen some-viestintä erilaisille ryhmille
Sosiaalinen media mahdollistaa myös runsaasti erilaisia tapoja tehdä järjestötyötä esimerkiksi suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen saralla. Järjestön hallituksella tai työryhmillä voi olla vaikkapa oma Whatsapp-ryhmä, jossa sovitaan aikatauluista ja muista nopeita päätöksiä vaativista toimenpiteistä. Whatsappia voi käyttää myös laajemmalle joukolle tiedottamiseen, kuten Pääkaupunkiseudun partiolaiset ovat tehneet.
Kokoukset voidaan pitää toisinaan myös Skypessä. Vapaaehtoistoimijoista koostuva jäsenlehden toimituskunta voi toimittaa lehtijutut Google Driven kautta. Aktiivit voivat suunnitella seuraavan vuoden toimintaa täydentämällä ja kommentoimalla yhteistä dokumenttia Drivessa. Moni työryhmä pitää yhteyttä toisiinsa ja valmistelee asioita suljetun tai salaisen Facebook-ryhmän avulla. Ja voihan somessa pyytää kohderyhmää vaikkapa ideoimaan tulevaa toimintaa esimerkiksi Facebook-sivulla tai Twitterissä. Tällöin ideat ovat myös muiden nähtävillä.
Vapaaehtoisten rekrytoiminen somessa
Yksi onnistunut somepäivitys voi tuoda järjestöön runsaasti kaivattuja vapaaehtoisia, tästä on kokemusta mm. Pienperheyhdistyksen Mieskaverit-toiminnalla.
Raha ja varainhankinta
Voiko somessa kerätä rahaa? Anssi Kelan yksittäinen spontaani Facebook-päivitys tuotti Kirkon Ulkomaanavulle lahjoituksena useita tuhansia euroja.
Somesta on apua varainhankinnassa myös epäsuorasti: somen kautta järjestön toiminta saa näkyvyyttä ja näkyvyys kiinnostaa myös lahjoittajia ja yhteistyökumppaneita.
Kommentit
Kirjoita kommentti