Asiantuntijan vaikuttava viestintä somessa -webinaarin vastaukset

Asiantuntijan vaikuttava viestintä somessa -webinaarini aikana 2.4.2020 osallistujat lähettivät runsaasti kysymyksiä, joihin vastaukset olen koonnut tähän bloggaukseen. Webinaari järjestettiin yhteistyössä Meltwaterin kanssa ja se on katseltavissa tallenteena Meltwaterin verkkosivuilla. Webinaarin materiaalit ja muuta lisäsisältöä löytyy myös artikkelistani webinaaripäivältä.

 

Asiantuntijan vaikuttava viestintä somessa – kysymykset ja vastaukset

Olen järjestänyt kysymykset aihepiireittäin ja yhdistellyt samankaltaisia aihepiirejä samoiksi kysymyksiksi. Bloggaus on pitkä ja sisältää monipuolisesti vastauksia ja vinkkejä asiantuntijan sosiaalisen median käyttöön.

Aiheet järjestyksessä ovat seuraavat:

  • Somen käytön aloittaminen ja näkyvyyden rakentaminen
  • Kohderyhmät ja ihmisten tavoittaminen
  • Sisältö
  • Viestinnän tyyli
  • Hashtagit
  • Roolit
  • Ihmisenä vai organisaationa?
  • Johtajana somessa
  • Henkilöstön motivointi
  • Onnistumisen seuraaminen ja analysointi
  • Tulevaisuus
  • LinkedIn
  • Viestintää poikkeustilanteessa

 

SOMEN KÄYTÖN ALOITTAMINEN JA NÄKYVYYDEN RAKENTAMINEN

Miten pitäisi aloittaa somessa asiantuntijatoiminta kun lähdetään tyhjästä? Miten näkyvyyttä voi rakentaa?

Helpoin vinkki aloittaa somen käyttö asiantuntijaroolissa on yksinkertaisesti aloittaa se. Some-viestinnän tapoja on yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin on ja paras tapa on olla somessa sellainen kuin olemme muutenkin.

Ensin voi tunnustella, mikä kanava tuntuisi itselle luontevimmalta. Aktiivisuus palkitaan, mutta aloittaa voi hyvällä omalla tunnolla myös pelkästään tarkastelemalla muiden toimia ja näiden jakamia sisältöjä eri kanavilla. Tästä voi saada ideoita myös omien sisältöjen rakentamiseen ja toimintaan kanavalla.

Omaa näkyvyyttään voi puolestaan rakentaa seuraamalla toisten tilejä, reagoimalla näiden julkaisuihin ja silloin tällöin myös kommentoimalla jo käynnissä olevia keskusteluja. Yleisesti ottaen jokaisesta toisten tilien suuntaan tehdystä reaktiosta menee ilmoitus tälle taholle. Näin on helppo osoittaa muille, että on läsnä kyseisellä kanavalla.

 

KOHDERYHMÄT JA IHMISTEN TAVOITTAMINEN

Miten toimia, jos ei oikein tiedä ketä haluaa tavoittaa, onko tähän mitään hyväksi koettua sapluunaa, miten niitä sopivia kohderyhmiä voisi yrittää haarukoida?

Aina ei tarvitse olla selkeää tavoiteltavaa kohderyhmää. Asiaa voi tarkastella myös aihepiirien kautta: mieti, mistä asioista eri kanavilla olet kiinnostunut ja mitä aihepiirejä haluat seurata. Haluatko esimerkiksi seurata yleisesti uutisia Twitterissä ja vaikkapa alasi ammattilaisten jakamaa sisältöä LinkedInissä?

Aloita etsimällä sisältöä aihesanoilla eli hashtageilla. Näin näet, mistä ihmiset näillä kanavilla puhuvat ja jakavat. Kun alat seuraamaan sinua kiinnostavaa sisältöä jakavia ihmisiä eri Twitterissä tai Instagramissa ja verkostoidut toisten kanssa LinkedInissä, olet kuin vahingossa myös luonut kohderyhmäsi. Se tapahtuu vain aiheiden kautta.

 

Mihin aikaan kannattaa tavoittaa toimittajat somessa?

Toimittajat käyttävät sosiaalista mediaa työkalunaan ja hakevat uutisaiheisiinsa liittyvää tietoa eri kanavilta aktiivisesti. Hakuja tehtäessä esimerkiksi Twitteristä ja LinkedInistä myös vanhempi tieto löytyy, jolloin julkaisuajankohdalla ei näin ollen ole välttämättä niin suurta merkitystä. Sen sijaan silloin, jos jotakin akuuttia tapahtuu, tieto kannattaa jakaa myös someen mahdollisimman nopeasti. Kun jotakin tapahtuu, media etsii organisaation ja tämän johdon some-tileiltä viimeisintä tietoa aiheesta.

 

Keitä kannattaa seurata, entä huonoja esimerkkejä?

On haastava antaa listaa ns. hyvistä seurattavista tahoista ilman selkeää tarkasteluaihetta. Joka alalla on sekä hyviä että huonoja asiantuntijoita, johtajia ja organisaatioita. Nimiä tarkemmin antamatta vinkkaisinkin miettimään, ketkä somessa ovat sellaisia, jotka tuottavat juuri sinua kiinnostavaa sisältöä ja kenen julkaisuista hyödyt itse eniten.

Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi Twitterissä seuraamisen lopettaminenkin on ihan ok, jos tulee tehtyä ns. vääriä valintoja. Voit myös hiljentää toisia tahoja eri kanavilla. Tämä tarkoittaa sitä, että verkostoitumissuhteenne säilyy yhä, mutta hiljentämällä toisen profiilin kerrot some-kanavalle, ettet halua enää nähdä kyseisen henkilön tai organisaation julkaisuja omassa uutisvirrassasi.

Seuraamatta ja verkostoitumatta jättäisin puolestaan sellaisten tahojen kanssa, jotka käyttäytyvät yleisesti huonolla tavalla somessa, jakavat tietoa, joka ei pidä paikkansa tai eivät ole oikeita henkilöitä. Epäasiallisimpia tahoja ja vääriä profiileita voi myös ilmiantaa some-kanaville.

 

SISÄLTÖ

Miten tuoda asiantuntijuuttaan esiin, jos on työtön? Työelämässä tulee luonaisesti postattavaa.

Asiantuntijuus omalla säilyy myös työttömällä asiantuntijalla. Kannattaa miettiä, millaisena osaajana sosiaalisen median kanavilla haluaa profiloitua ja tuoda näitä osaamisalueita sekä aiheita esiin omissa julkaisuissaan.

Monet ovat vuosien varrella hyödyntäneet sosiaalista mediaa myös puhtaasti työnhaun tukena ja siinä myös onnistuneet. LinkedInissä työnantajat puolestaan etsivät hyviä tekijöitä tiimiinsä.

Jos tämän hetken elämäntilanne ei siis suoraan tarjoa työhön ja sen tekemiseen liittyvää sisältöä pohdi, mitä ja miten voisit kertoa itsestäsi somessa osaajana. Monille tätä tukeva kanavakombo on ollut esimerkiksi Twitter, LinkedIn ja näitä tukemaan blogi, jollainen löytyyy nykyään myös osana LinkedIniä.

 

Onko postaamiselle esim. Facebookissa ylärajaa? Onko huono, jos postaa ja jakaa liikaa tietoa (esim. tässä koronatilanteessa)?

Julkaisemisessa on hyvä pitää perussääntönä sitä kanavasta riippumatta, että niin paljon voi jakaa, kun aidosti on sanottavaa. Sen sijaan, jos jakaa median tuottamia uutisia kymmenittäin päivässä, se on jo aika paljon esimerkiksi Facebookiin. Sen sijaan postaus päivässä, jossa on omaa ja uutta aiheeseen tuottavaa pohdintaa, voi olla sopivampi määrä.

Yleisesti ottaen Twitterissä voi jakaa useammankin julkaisun päivässä, kunhan tosiaan sisältö on sellaista, että siinä on jotakin sanottavaa. Muilla kanavilla, kuten vaikkapa Facebookissa tai LinkedInissä, julkaisutahti on usein maltillisempi: postaus tai pari päivässä on jo paljon.

Oman julkaisutahdin onnistumista voi seurata ja kehittää myös seuraamalla julkaisujen saamaa huomiota. Tarkastele siis, kuinka paljon ja kuinka usein ihmiset reagoivat julkaisuihisi. Tarkastele samalla, minkä tyyppistä palautetta julkaisusi saavat. Tämä auttaa myös ideoimaan omia sisältöjä ja kehittämään niitä toimivampaan suuntaan.

 

Mainitsit, että tarinan muodossa voi tuoda viestinsä esiin somessa – kerrotko tästä hieman enemmän?

Tähän vastasinkin jo itse webinaarin lopussa, mutta tässä myös kirjallisesti sama. Tarinoilla viittaan eri some-kanavilla mahdolliseen julkaisutyyppiin eli ns. stooreihin. Nämä ovat alun perin Snapchatista alkunsa saanut tapa jakaa kuva- ja videosisältöä, joka on muiden nähtävillä pääsääntöisesti 24 tunnin ajan. Tarinat ovat tänä päivänä erittäin suosittuja erityisesti Instagramissa ja hyvää tarinamuotoista sisältöä katsellaan siellä paljon.

Tarinoissa on kyse matalan kynnyksen ja niin sanotun oman elämän reality-sarjan tekemisestä. Niissä kuvia ja videoita voi höystää päälle kirjoitetulla tekstillä tai erilaisilla tarraelementeillä. Tarinoissa voi aktivoida seuraajia kysymällä näiltä kysymyksiä tai niissä voi omilla kasvoillaan jutella kuulumisiaan seuraajilleen. Tarinat ovat siis helppoa, nopeaa ja sopivan rosoista kuva- ja videosisältöä, jotka ovat samalla myös tämän ajan henkilöbrändäyksen tapa – mikäli tekijä vain jaksaa tarinasisältöä aktiivisesti tuottaa!

 

Onko teillä vinkkejä hyvään sisältöön?

Hyvässä sisällössä on aina sanottavaa, oli kyse sitten teksti-, kuva-, video-, live- tai tarina-sisällöstä. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, sanotaan eli niihinkin siis kannattaa aina panostaa. Oman sisällön kohdalla sisällön laadusta kertoo myös se, kuinka paljon sisältöihin reagoidaan. Some-kanavien algoritmit toki vaikuttavat siihen, moniko julkaisuja näkee, mutta kyllä perussääntönä voi pitää myös sitä, että hyvä sisältö kerää tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja.

Hyvässä sisällössä on sanottavaa. Julkaisuissa voi aiheesta riippuen kuulua oma äänesi ja mielipiteesi. Ne voivat olla kuvia tai stooreja, jotka näyttävät hyvältä tai sitten videoita ja live-videoita, joiden kautta tuot esille omaa asiantuntijuuttasi eri ympäristöissä. Hyvän sisällön määreinä voi pitää myös sisältöä, joka menee suoraan asiaan, on luotu asiallisesti ja tyylillä sekä on riittävän tiivistä ja ymmärrettävää kieltä.

 

Millä kielellä kannattaa kommunioida henkilökohtaisilla sivuilla jos yrityksen kieli on englanti, itsellä on sekä suomenkielisiä ja kansainvälisiä kontakteja?

Kielivalinta riippuu paljon kanavasta ja sen kautta tavoiteltavasta verkostosta. Eri kanavilla voi hyvin jakaa sisältöä myös useilla eri kielillä. Oma kielivalinta kannattaa pääasiallisesti tehdä kuitenkin sitä kautta, mikä on itselle luontevinta ja mitä kieltä oma verkosto kyseisellä kanavalla pääasiassa käyttää. LinkedInissä on lisäksi mahdollista luoda eri kieliversioita omasta profiilistaan, joka voi myös selkeyttää kielikysymystä.

 

VIESTINNÄN TYYLI

Kuinka provosoiva pitäisi asiantuntijan olla keskustelua herättääkseen? Mitä haittoja siitä voi toisaalta olla?

Provosointi vaatii taitoa ja on myös pitkälti ihmistyyppi-kysymys. Jos henkilönä on muutenkin provosoiva keskusteluissaan, voi tämä tulla kuin luonnostaan myös somessa. Provosoidessaan tulee olla myös valmis vastaamaan mahdolliseen alkavaan keskusteluun. Paljon keskustelua ja tunteita herättävät aiheet voivat puolestaan herättää voimakasta keskustelua myös provosoimatta. Kannattaa siis miettiä, koska provosointi kannattaa ja onko sen käytölle ylipäätään kuinka suuria perusteluita.

 

HASHTAGIT

Onko vinkkejä miten löytää sopivat aihetunnisteet, mitä seurata?

Koulutuksissa pyydän osallistujia yleensä listaamaan omia työhönsä ja kiinnostuksen kohteisiinsa liittyviä avainsanoja 5-10 kappaletta, perusmuodossaan. Kun sanat ovat listattu, siirrytään tarkastelemaan näiden käyttömääriä kanavien tarjoaman tiedon perusteella. Hakuja tekemällä pystyy selvittämään, ovatko omat sanat yleisesti muidenkin käytössä vai tulisiko aihetunniste-listaa esimerkiksi laajentaa tai selkeyttää.

Twitterissä tämän voi Suomi-Twitterin osalta tehdä esimerkiksi Pinnalla-palvelussa. Täällä tilastoja vertailemalla näkee, kuinka paljon muut ovat käyttäneet kyseisiä avainsanoja.

LinkedInissä suuntaviivoja voi helposti hakea tekemällä siellä hakuja hashtageilla ja tarkastelemalla, moniko kanavalla on ottanut seurantaan eri aihesanoja.

Instagramista näkee puolestaan suoraan hashtagien käyttömäärän laittamalla sanan hakukenttään. Samaan hakutulokseen tulee näkyviin muut samankaltaiset hashtagit, joka voi auttaa laajentamaan omaa hashtag-sanastoaan.

 

ROOLIT

Miten LinkedInissä voisi tuoda myös muuta kuin työpersoonaa esille?

Me olemme yksi persoona, josta vain osa on työpersoonaa. LinkedIn on puolestaan ammatillinen verkosto, missä korostetaan asiantuntijuutta, joka voi olla osittain myös esimerkiksi opintoihin tai luottamustehtäviin liittyvää sisältöä. Mieti siis, mitkä kaikki asiat elämässäsi liittyvät osaamiseesi, eivät pelkästään työhösi.

Koronan aiheuttaman poikkeustilanteen aikana olen myös huomannut, että LinkedInissä on yleistynyt myös niin sanottu arkisempi viestintä, kuten vaikkapa kertomukset korona-arjesta. Me ihmiset olemmekin kanavien käytön määritteleviä elementtejä ja saamme omilla toimillamme aikaan muutoksia kanavien käytössä. Kannattaa siis seurailla, miten eri kanavien käyttö elää ja muuttuu – ja elää siinä mukana. Toki vielä kannustan pitämään LinkedInin ammatillisena verkostona myös sisällöiltään, kuten tähänkin saakka. Ammatillisuus voi kuitenkin olla paljon muutakin kuin työhön liittyviä postauksia.

 

Jos on useita työrooleja, niin voiko nämä yhdistää eli tuoda asiantuntijuudensa eri puolia esiin saman roolin alla?

Roolien yhdistäminen ammatillisesti ja myös työ- ja yksityisminän suhteen on suositeltavampaa kuin niiden erottaminen eri profiileiksi. Me olemme kaikissa rooleissamme yksi ihminen ja sellaisena myös tutkimusten perusteella kiinnostamme muita eniten.

Voit siis hyvin yhdistää useamman työroolin yhteen profiiliin. Roolitusta voi myös muuttaa kanavakohtaisesti elämäntilanteiden muuttuessa. Oleellista on kertoa omien profiiliensa kuvauksissa kuka on, ketä edustaa ja missä roolissa eri kanavia käyttää. Kuvaukset auttavat muita tuntemaan sinut parhaiten, kullakin kanavallasi.

 

Facebookissa rajanvetoa on vaikeampi tehdä, koska oma organisaatio on niin vahvasti siellä. Vaikka itsekin haluaisin tehdä niin.

Facebook asiantuntijaroolissa käytettynä on usein haasteellisin ja siellä halutaan pääsääntöisesti eniten erottaa työ- ja yksityisminä toisistaan. Jokainen saa kuitenkin itse päättää, missä roolissa ja miten eri kanavia käyttää. Selvitä itsellesi, missä roolissa eri kanavia käytät ja toimi sen mukaisesti.

Jos päättää, ettei yksityisprofiilillaan halua jakaa työasioita omaan profiiliinsa, se on täysin ok. Tämä ei kuitenkaan estä näkemästä, jos joku kavereista on jakanut jotain työhön liittyvää Facebookiin. Rajauksia  sisältöjen suhteen voi tehdä jonkin verran, mutta täyspimennys on harvoin mahdollista. Toisaalta, näemmehän me uutisistakin sisältöjä, joista emme välttämättä ole niin kiinnostuneita. Itseään kannattaa opettaa silmäilemään sisältöjä läpi ja sivuuttamaan sellaiset, joihin kanavalla ei halua sukeltaa syvemmin sisään.

 

Minulla on sekä yksityinen ja työprofiili fbssa. Työprofiilissani on kavereita yksityisprofiililla, jolloin saan työfbiin esim. yksityispäivityksiä. Pitäisikö ennakkoon miettiä, et haluanko kaveriksi vain työprofiililla olevia?

Viitaten edellisen kysymyksen vastaukseeni, tässä tilanne on päinvastainen. Tärkeää on myös muistaa, että Facebookissa ns. työprofiilit ovat sääntöjenvastaisia. Tästä syystä en voi edes kannustaa kaveeraamaan vain toisten työprofiilien kanssa. Pääsääntöisesti Facebookia kuitenkin käytetään henkilöprofiilin kautta, jossa itse määritellään, paljonko sen kautta jakaa työ- ja yksityiselämän juttuja. On myös hyvä muistaa, että joka tapauksessa jokaisella on mahdollisuus päättää, kenen kanssa Facebookissa kaveeraa. Profiilien rooleista huolimatta tämä ei takaa sisältöjen säilymistä vain tietynlaisina.

 

IHMISENÄ VAI ORGANISAATIONA

Mitä jos on yksityisyrittäjä? Kannattaako silloin olla vain se yrityksen profiili, eikä erikseen henkilökohtaista?

Yrityksen näkyvyyden kannalta yritykselle voi olla hyvä esimerkiksi Facebookissa perustaa oma sivu, jota sitten ylläpitää oman profiilin kautta. Vastaava tapa toimii LinkedInin puolella. Omassa profiilissaan voi jakaa haluamallaan tavalla yritykseen liittyviä sisältöjä. Oleellista on miettiä, miten montaa eri profiilia tai sivua ehtii ylläpitämään, että ne kannattavat. Itse olen ratkaissut asian esimerkiksi niin, että Facebookissa ja Instagramissa Viestintä-Pirittalla on omat sivut/profiili. Sen sijaan Twitterissä ja LinkedInissä olen läsnä pelkästään oman henkilöprofiilini kautta asiantuntijaroolissa.

 

Onko parempi, että käyttää työelämäviestintään yksityishenkilön LinkedIn-tiliä vai organisaation LinkedIn-tiliä?

Oman profiilin kautta pystyy vahvistamaan omaa asiantuntijarooliaan, joten sitä kannattaa käyttää tässä tarkoituksessa ilman muuta ensin. Henkilöprofiilisi saa puolestaan ylläpito-oikeuden organisaation LinkedIn-sivulle, joten tarvitset oman profiilin julkaistaksesi organisaatiosi nimissä siellä sisältöä. Omaan profiiliisi voit puolestaan jakaa organisaation LinkedIn-sivulla julkaistua sisältöä. Vaihtoehtoja on siis monia, mutta käyttämiseen tarvitset joka tapauksessa oman profiilin. Se, millä tavoin ja millä tavoitteilla LinkedIniä käytät, määrittelee profiilisi ja sivun ylläpitämisen erot.

 

JOHTAJANA SOMESSA

Kuinka tärkeänä näet yrityksen toimitusjohtajan tai ylipäätään johdon henkilöiden olemisen LinkedInissä?

Tällä hetkellä sanoisin jo 100% suosituksena, että jokaisen johtajan tulisi olla läsnä ainakin jollakin sosiaalisen median kanavalla vähintään tiedonseurannan kannalta. Kriiseissä sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä kanavista ja johtajien näkemyksiä, kannanottoja ja lausuntoja haetaan some-kanavilta aktiivisesti median toimesta. Elämme tällä hetkellä suurinta kriisiä sitten sotien, joten vähintään organisaation ylimmän johdon on suositeltavaa ottaa some haltuun viimeistään nyt. Onko kanavana sitten LinkedIn vai Twitter, se ratkaisu jokaisen kannattaa tehdä itse.

 

Mites ammattilainen analysoi Trumpin viestintää?

Tiivistän vastauksen niin, että johtajan onnistunut viestintä perustuu paikkansa pitävän tiedon jakamiseen, asialliseen keskusteluun ja kommentointiin, hyvään perusteluun kritiikin edessä, ratkaisujen hakemiseen syyllisten sijasta, selkeään ja ymmärrettävään ilmaisuun sekä johdonmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Tarkastellessaan Trumpin viestintää, voi itse kukin tehdä johtopäätöksen siitä, kuinka moni asia edellä mainituista toteutuu.

 

HENKILÖSTÖN MOTIVOINTI

Miten saa motivoitua yrityksen henkilöitä käyttämään somea ja julkaisemaan siellä?

Asiantuntijoita ja johtajia sosiaaliseen mediaan kouluttaessani pyrin auttamaan jokaista löytämään oman hyötynsä sosiaalisen median käytölle. Muistutan myös siitä, että toisille voi riittää hyvinkin pelkkä seuraajan rooli esimerkiksi Twitterissä – kaikkien ei heti tarvitse olla aktiivijulkaisijoita tai keskustelijoita. Tämä on monelle jo suuri helpotus, sillä toisia voi pelottaa esimerkiksi työroolissa julkaiseminen, monestakin eri syystä.

Pelkojen hälventäminen onnistuu kannustamalla ja organisaation yhteisten some-linjausten läpikäynnillä. Erilaisten some-hyötyjen listaaminen puolestaan voi auttaa löytämään juuri sen oman some-tavan alkuun. Tiedon seurannan, julkaisujen tekemisen ja keskusteluun osallistumisen käytännön tapojen kouluttaminen puolestaan helpottavat henkilöstön aktivointia someen. Parhaiten ovatkin usein onnistuneet ne organisaatiot, jotka ovat pitkäjänteisesti, kannustavasti, sallivasti ja selkein pelisäännöin innostaneet ja kouluttaneet väkeään someen.

 

ONNISTUMISEN SEURAAMINEN JA ANALYSOINTI

Miten somen tehokkuutta mitataan?

Oman some-viestinnän suhteen onnistumista voi seurata muutamalla perustavalla. Näistä ensimmäinen ja ehkä helpoin on tarkastella julkaisujesi saamaa huomiota reaktioiden kautta. Tarkastele, mitkä julkaisuistasi keräävät tykkäyksiä, mitä ihmiset jakavat ja millaiset julkaisusi herättävät keskustelua. Tämän tiedon pohjalta voit pohtia, miksi toisiin julkaisuihin reagoidaan ja miksi toisiin ei. Onko kyseessä aihe, ajankohta vai kenties kanavalla käyttämäsi julkaisutyyppi?

Twitterissä ja LinkedInissä voit lisäksi seurata kanavien analytiikan tarjoamaa tietoa. Twitter tarjoaa kaikille käyttäjille samat tilastot, joten sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä oma vai organisaation tili. LinkedInissä henkilöprofiileista saa myös jonkin verran tietoa julkaisujen saamaan näkyvyyteen liittyen. Tilastoista kannattaa tarkastella esimerkiksi sitä, moniko on mahdollisesti nähnyt julkaisusi kanavilla. Tämä tieto auttaa havainnoimaan sitä, miten laajalle eri julkaisut voivat parhaimmillaan levitä.

Tärkeintä seurannassa ja mittaamisessa julkaisemisen suhteen on kuitenkin se, oletko onnistunut saavuttamaan itsellesi ja some-viestinnällesi asettamiasi tavoitteita. Tilastot ja luvut auttavat siis tulkitsemaan onnistumista tavoitteisiisi nähden, mikäli niitä olet määritellyt.

 

TULEVAISUUS

Mitkä ovat asiantuntijaviestinnän ”uusimmat trendit”? Onko uusia some-aslustoja, työkaluja,tapoja viestiä mitkä kannattaisi jo nyt ottaa haltuun?

Tällä kevään 2020 poikkeustilanteella tulee varmasti olemaan vaikutusta myös asiantuntijaviestinnän kehittymiseen tavalla tai toisella. Korona on ajanut meidät viestimään arjessamme eri lailla kuin aiemmin. Inhimillisyys ja empaattisuus ovat näkyneet asiantuntija-viestinnässä enemmän, kun monet ovat jakaneet korona-ajatuksiaan asiantuntijaroolissakin avoimesti. Vastaavasti myös tunteiden moninainen kirjo on ollut luettavissa sisällöistä niin hyvässä kuin pahassa. Tältä pohjalta uskon, että jatkossa avoimuus ja aitous näkyvät vahvojen asiantuntijaroolien takaa entistä enemmän. 

Asiantuntijaviestinnän kärkikanavina uskon yhä pysyvän Twitterin ja LinkedInin. Blogeja kirjoitetaan myös edelleen. Isossa kuvassa ihmisten rohkeus viestiä asiantuntijaroolissa monipuolisesti myös muilla kanavilla kasvaa. Facebookissa omia henkilöprofiileita käytetään myös työroolissa, esimerkiksi ryhmissä. Työ- ja yksityisminän erottelu vähenee myös ja ihmiset osaavat määritellä ainakin itselleen, missä roolissa eri kanavia käyttävät.

Uudempia ja erityisesti nuorempien käyttämiä kanavia, kuten TikTokia ja Discordia, näen asiantuntijaroolissa käytettävän myös aiempaa enemmän, mutta ei kuitenkaan suurten joukkojen toimesta. Kevään digiloikka organisaatioissa saa kuitenkin monet ymmärtämään mahdollisuudet, joita eri some-kanavat voivat tarjota varsinaisen työn tekemiseen eri sosiaalisen median kanavilla.

Tätä bloggausta julkaistaessamme elämme vielä koronasulkujen aikaa Suomessa. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, saammeko kaikki yhteistyöllä poimittua tästä keväästä matkaamme ne helmet, joiden avulla asiantuntijaviestintä somessa astuu uudelle tasolle.

 

LINKEDIN

Miten LInkedinisssä voi asettaa henkilökohtaisen auto-responsen (Thank you for your comment) toisten vastauksiin ja kommentteihin, jolloin reagointi heti ja kommentoijalle aikaansaadaan tunne välittämisesti %2B antaa aikaa omalle vastaukselle.

Tähän vastasinkin aktiiviselle kysyjälle myös jo LinkedInin puolella yksityisviestillä. Vastauksessani toin esille saman kuin tässä: ensinnäkään tämän tyyppinen automaattikommentointi ei LinkedInissä ole ainakaan tietääkseni mahdollista, mutta vaikka olisikin, en sitä suosittele. On totta, että vastapuoli saisi automaattivastauksella heti vastauksen, mutta viimeistään pidemmän päälle siitä näkee kyseessä olevan automaatin.

Ihmiselle on some-kanavalla käydystä keskustelusta varmasti arvokkaampaa saada vaikka hieman myöhässäkin reaktio kommenttiinsa toiselta ihmiseltä itseltään kuin automaatilta. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistuttaa, että saatuihin kommentteihin on aina hyvä reagoida tai vastata, vaikka se ei samalla sekunnilla tapahtuisikaan. Se on sitä sosiaalista mediaa se!

 

Puhuit LinkedInissä lisääntyneistä hashtageistä – ne eivät kuitenkaan tule mediaseurantapalvelussa esille?

Hashtagien käyttö LinkedInissä on tosiaan vakiintunut osaksi julkaisuja. LinkedInin sisällä voi itseä kiinnostavia hashtageja myös tallentaa omaan profiiliinsa muistilistaksi, jolloin niitä pääsee seuraamaan helposti. Mediaseurantatyökaluilla LinkedIn-seuranta on laadukkaimpienkin työkalujen kanssa haastavaa. Tämä johtuu LinkedInin tiukasta rajapinnasta, jota ei niin vain läpäistä. Tästä syystä suosittelenkin seuraamaan LinkedIn-keskusteluja palvelun sisällä hakuja tehden, sekä henkilökohtaisesti että organisaationa.

 

VIESTINTÄÄ POIKKEUSTILANTEESSA

Korona-keväästä: kun organisaatiossa on poikkeustilanteen vuoksi tulevaisuus epäselvää, päätösten tekemiseen menee aikaa ja on vaikeaa viestiä somessa oikein mitään, kun ei tiedä vielä miten asiat etenevät, niin kuinka viestiä ja mistä keksiä sisältöä?

Onko ihan OK pysähtyä hetkeksi ja antaa sen poikkeustilanteen näkyä myös somekanavissa, onko päälleliimattua keksiä ”jotakin ihan muuta” sisältöä keskelle tällaista kriisiä? Miten viestiä siitä, että tilanne on epäselvä meilläkin?

Seurattuani korona-viestintää jo reilun parin kuukauden ajan ja myös itse sitä tehtyäni, olen todennut parhaaksi viestintätavaksi avoimuuden tilanteen suhteen. Avoimuus tilanteen vaikutuksista ja etenemisestä eri organisaatioissa ei jätä mitään arvailujen varaan. Vaikka tilanne olisi epäselvä, sen kertominen on myös ok ja sen voi tehdä ihan juuri kuten tilanne on, esimerkiksi: ”Korona on vaikuttanut meihinkin ja elämme kevättä, jossa emme pysty vielä täysin varmaksi sanomaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.”

Oleellista on muistaa, kenelle puhutaan ja miksi. Jos organisaation tilanne vaikuttaa oleellisesti asiakkaisiin ja ihmisiin, on merkityksellistä kertoa myös keskeneräisistä tilanteista. Jos taas ei, voidaan organisaation sisällä miettiä, mitä on relevanttia kertoa ulospäin ja mitä ei. Jotkin asiat voidaan viestiä sisäisesti ja suoraan asiakkaille, mutta jonkinlainen tilannekuva somekanavillakin kannattaa.

Toinen puoli koronakeväänä on puolestaan tuo myös mainitsemasi ”jotakin ihan muuta”. Korona on koskettanut meitä kaikkia ja me kaikki tiedämme sen jo. Näin ollen tätä asiaa ei enää tarvitse jokaisessa julkaisussa alleviivata ja somesisältöjen joukossa voi hyvin olla muutakin asiaa – jos sellaista sisältöä siis on jaettavaksi! Keksimään ei tarvitse ryhtyä ja jos jaettavaa ei ole, ihmisille voi riittää, että kanavillanne on näkyvillä julkaisut, joissa kerrotte mikä tilanteenne on.

Nyt kun koronakevättä on eletty lähes kaksi kuukautta hyvin intensiivisesti, ovat tilanteet myös eläneet siinä mukana. Parhaimmiksi viestijöiksi olen todennut ne, jotka ovat osanneet käyttää maalaisjärkeä ja tilannetajua sisällöissään eri kanavilla. Tilanteessa eläminen ja kohderyhmien tilanteen ajatteleminen sisällön jakamisen osalta tulevat olemaan erityisen suuressa roolissa. Tähän kannattaa panostaa siis jatkossakin, sillä eri ihmisten tilanteet tulevat poikkeamaan toisistaan koronan vuoksi vielä pitkään. Tunne siis kohderyhmäsi ja puhu heille tilanteen vaatimalla tavalla – nyt ja koronan jälkeen.

 

Onko vinkkejä, ketkä henkilöt ovat kommunikoineet hyvin Koronan aikana Linekdinissä, joita kannattaisi seurata?

En nosta esiin yksittäisiä käyttäjiä, koska niistä tulisi epämääräisen pitkä lista, mutta kehotan yleisesti seuraamaan tahoja, jotka ovat olleet avoimia ja tuottavat sinua eniten hyödyttävää sisältöä LinkedInissä.

Jos ei tarkalleen tiedä, mistä lähteä liikkeelle, toimi näin:

  • listaa muutama aihepiiri, joista olet ammatillisesti kiinnostunut
  • laita nämä sanat yksitellen #hashtageina LinkedIniin
  • tarkastele, millaista sisältöä hakutulosten alta löytyy ja kuka sitä eniten tuottaa
  • kenen sisältö aktivoi sinut lukemaan lisää ja kenen julkaisut herättävät paljon keskustelua
  • tee hakuja useampina päivinä ja ala seuraamaan/verkostoidu sinua kiinnostavien tahojen kanssa

 

Kuinka kannattavaa on poikkeustilanteessa viestiä omasta organisaatiosta/hankkeesta saavuttavuuden kannalta, kun kaikkien huomio on koronauutisissa (jääkö kellään tällä hetkellä mitään muuta mieleen)?

Vastaan tähän kysymykseen nyt noin kolme viikkoa myöhemmin, kuin se webinaarissa esitettiin. Vastaukseni olisi ollut toisenlainen tuolloin ja nyt se on tämä:

Korona-arjesta on tullut ihmisille normi ja uutisten kuluttaminen on monilla myös vähentynyt. Ensimmäisten viikkojen tiedontarpeen ja faktanhalun valtava määrä on tasaantunut ja ihmiset janoavat jo muutakin kuin koronaa. Näin ollen on hyväkin, että organisaatio jatkaa omaa viestintäänsä omien aihepiiriensä tiimoilta tilanteen mahdollistamalla tavalla. Koronaa ei tarvitse korostaa enää jokaisen julkaisun yhteydessä, ellei sisältö erityisesti sitä käsittele.

Tilannetajua kuitenkin tarvitaan ja organisaation on tärkeää tuntea kohderyhmänsä, kenelle viestitte. Kannattaa miettiä, missä tilanteessa nämä eri ihmisryhmät elävät tänä keväänä kulloisellakin hetkellä. Tässä kohtaa on hyvä ottaa hetki sille, että tarkastelette koronasulkujen aikana tapahtunutta viestintäänne ja listaatte ylös onnistumiset sekä epäonnistumiset. Tämän pohjalta voitte rakentaa myös suunnitelman siihen, miten viestiä, kun koronasulkuja pikku hiljaa aletaan purkaa: miten ne vaikuttavat kohderyhmienne arkeen ja mikä kulloinkin on ihmisten vastaanottokyky erilaisille asioille tässä koronakevään arjessa.

 

******************

Selaa webinaarin materiaali ja Twitter-kooste asiantuntijan someviestinnästä. 

Katso koko webinaari Meltwaterin sivuilta. 

Ilmoittaudu Viestintä-webinaareihimme. 

Tutustu Viestintä-Pirittan koko palvelutarjontaan.

 

Kommentit

Kirjoita kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Asiantuntijan vaikuttava viestintä somessa -webinaarin vastaukset