Blog

}

Viewing post details...

Sosiaalisen median trendit järjestöille 2015

Viestintä-Pirittan järjestösomen asiantuntija Piritta Seppälä julkaisee Sosiaalisen median trendit järjestöille nyt kolmatta kertaa. Tänä vuonna trendien yhteydessä esitellään myös Järjestösomen tila -kartoitus 2015, johon kerättiin tietoa syksyn 2014 ja tammikuun 2015 aikana.

Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, mihin suuntaan järjestöjen sosiaalisen median käyttö liikahti vuoden 2014 aikana sekä mitkä ovat Järjestösome-trendit 2015.

Mitä järjestösomessa tapahtui vuonna 2014?


1. Asennemuutoksen vuosi: Uhkasta mahdollisuudeksi

Suhtautuminen sosiaaliseen mediaan koki järjestöissä selkeän muutoksen vuoden 2014 aikana. Viestintä ja osallistuminen järjestönä tai järjestöjen edustajina lisääntyi sosiaalisen median palveluissa selkeästi ja siitä tuli tavoitteellisempaa. Sosiaalinen media uskallettiin ottaa käyttöön rohkeasti erilaisia toimintatapoja kokeillen ja vastuuta jaettiin useammille tekijöille. Suunta on muuttunut selkeästi kohti aktiivista järjestötoimijoiden kannustamista viestimään somessa.

2. Järjestöjohtajien aktivoitumisen vuosi: Twitter kiinnostaa johtajia

Suurin yksittäinen muutos tapahtui järjestöjohtajien aktivoitumisessa some-viestijöinä. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi järjestöjohtajien massiivisesti kasvaneessa määrässä Twitterissä. Kun toukokuussa 2014 johtajia löytyi Twitteristä vain 37, oli luku sometrendejä julkaistaessa 136. Merkittävää on myös se, että johtajat eivät vain ole Twitterissä – he myös aidosti twiittaavat ja keskustelevat siellä.

Sosiaalisen median trendit järjestöille 2015

1. Ihminen ja vuorovaikutus

Ihminen korostuu järjestöjen sosiaalisen median viestinnässä yhä enemmän – sekä viestijänä että viestien vastaanottajana.


Järjestötoimijat viestivät somessa monessa roolissa tukien järjestöjen omissa some-profiileissa tehtyä viestintää. Somessa kuuluu vuonna 2015 entistä enemmän niin järjestötyöntekijöiden, -johtajien kuin jäsenten oma ääni. Järjestöviestijöiden roolina puolestaan on viestinnästä vastaamisen ohella myös muiden työntekijöiden ja luottamushenkilöiden innostaminen ja ohjaaminen some-viestintään.


Viestintä on jatkossa suoraa vuoropuhelua järjestön asioista kiinnostuneiden kanssa. Keskusteluihin osallistutaan ja kysymyksiin vastataan avoimen aktiivisesti – niin ihmisenä kuin järjestönä.


2. Tiedottamisesta tiedonhakuun

Järjestöt omaksuvat sosiaalisen median kommunikoinnin kanavana ja paikkana löytää juuri ne ihmiset, jotka jo puhuvat sen edustamista asioista eri kanavilla. Yhä useammat järjestöt ja järjestöviestijät panostavat tiedonhakuun pelkän tiedon jakamisen ohella. Tweetdeck helpottaa monien arkea keskusteluaiheiden seuraamisessa ja myös niihin reagoinnissa. Vastaavasti erilaisten järjestön aihepiirejä koskevien hashtagien avulla etsitään kuvia Instagramista ja reagoidaan niihin.


Tiedottamisen aikakausi on ohi. Enää ei odoteta, että ihminen löytää järjestön – järjestöt haluavat löytää ihmisen ja aloittaa keskustelun tämän kanssa.


3. Avoimuus ja yhteisöllisyys

Yhä useammassa järjestössä keskitytään suljetuissa ympäristöissä olevan tiedon avaamiseen tiedosta hyötyvien ihmisten nähtäville. Järjestötiedon avoimen jakamisen merkitys nähdään järjestön voimavarana. SlideSharen kaltaiset sosiaalisen median palvelut yleistyvät järjestöjen käytössä ja niitä käytetään laaja-alaisesti jakaen helposti selattavassa muodossa järjestöllä jo olemassa olevaa valmista tietoa.


Yhteisöllisyys vahvistuu entisestään. Esimerkiksi Facebookin suljetut ryhmät korostuvat yhteisöllisen vertaistuen roolissa ja niissä viestitään ryhmän jäsenten toimesta hyvinkin henkilökohtaisista asioista. Ryhmien sääntöjä tarkastellaan, mutta moderointia ja ylläpitoa ei tarvita liikaa, kun ryhmien jäsenet pitävät niissä olevan keskustelun itse yllä.


Järjestötoimijat ja -viestijät lisäävät aktiivista keskinäistä yhteydenpitoa. Toisilta otetaan oppia ja asioita tehdään enemmän yhdessä kuin kilpaillaan keskenään.


4. Rutiineja ja ylläpitäjiä

Keskustelu someen kuluvasta ajasta sekä työ- ja yksityisminän eroista vähenee. Järjestöissä sosiaalisen median viestinnästä vastaavat ja henkilönä somessa viestivät järjestöihmiset solauttavat somen osaksi päivärutiinejaan ja somen käytöstä tulee näin myös tehokkaampaa. Työkseen järjestösomea tekevät osaavat sivuuttaa vapaa-ajalla työhön liittyvät viestit paremmin, mutta hallitsevat tarpeen tullen myös nopeaa reagointia vaativat toimenpiteet.


Järjestöjen sosiaalisen median ylläpidon vastuuta jaetaan organisaatioissa entistä avoimemmin. Pienemmissä yhdistyksissä some-ylläpitäjinä voivat ansiokkaasti toimia myös vapaaehtoiset. Vastaavasti usean työntekijän järjestöissä somen pyörittäminen ei kuulu vain viestinnälle, vaan ylläpitovastuuta on kautta linjan, aina asiantuntijoista jäsensihteereihin – riippuen järjestön somen käytön tarkoituksesta ja tavoitteista.


5. Tavoitteellisesti oikeille ihmisille

Sosiaalisen median käyttö nivoutuu osaksi järjestön strategista toimintaa ja viestintäsuunnitelmaa. Erillisiä some-strategioita ei laadita, vaan sosiaalisen median käyttöä pohditaan osana kaikkea järjestön tekemää viestintää ja toimintaa. Sosiaalisen median käytön tarkoitus ja tavoitteet konkretisoituvat yhä mitattavimmiksi ja toiminnan onnistumista analysoidaan aktiivisesti.


Some-viestinnän kulmakivenä nähdään ihmiset, joita halutaan tavoittaa ja joiden kanssa halutaan päästä vuorovaikutukseen. Uusia palveluita otetaankin käyttöön sen perusteella, missä tavoitellut ihmiset tällä hetkellä viestivät – ei sen vuoksi, että jokin uusi palvelu on nyt noussut pinnalle.


6. Järjestösomen nousevat palvelut vuonna 2015

Twitter
Twitter kiinnostaa järjestöjä ja järjestöviestijöitä yhä enemmän. Sen tarjoamat mahdollisuudet tehdä suoraa vaikuttamistyötä, viestiä median edustajien kanssa ja osallistua nopeaan, ajankohtaiseen keskusteluun korostuvat järjestöjen tekemässä viestinnässä.


Instagram
Kuvan avulla tehdyn viestinnän voiman ja Instagramin nopeasti kasvaneen suosion myötä järjestöt pohtivat mahdollisuuksiaan hyödyntää Instagramia osana viestintäänsä ja toimintaansa. Palveluun keskittyvät tällä hetkellä erityisesti nuorten parissa toimivat järjestöt, mutta myös muut testaavat erilaisia mahdollisuuksiaan hyödyntää Instagramia. Palvelua käytetään vahvasti myös tapahtumaviestinnässä.


SlideShare
Diaesitysten muodossa tehty tiedonjako lisääntyy, kun järjestöt ottavat SlideSharen mahdollisuudet käyttöönsä. Palveluun ladattavia materiaaleja hyödynnetään myös erilaisena ja helposti selattavana sisältönä järjestöjen verkkosivustoilla ja muissa some-palveluissa.


Blogit
Järjestöä koskevia asioita tuodaan esille järjestötoimijoiden äänellä blogeissa. Järjestöblogien määrä kasvaa, ja samaan aikaan niiden merkitykseen ja suunnitelmalliseen ylläpitoon keskitytään. Asiantuntijat järjestöissä kirjoittavat näkökulmiaan ja ajatuksiaan järjestötoiminnasta ja siihen liittyvistä asioista lukijoita kiinnostavalla tavalla.


Järjestösome-trendit kirjoitti järjestöviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija Piritta Seppälä.
Sosiaalisen median trendit järjestöille 2015 julkaistiin Helsingissä 5.2.2015 Viestintä-Pirittan järjestämässä aamiaistilaisuudessa. Paikalla oli 60 henkilöä, lähes jokaiselta järjestösektorilta.


Tilaisuudessa esiteltyyn Järjestösomen tila 2015 -kartoitukseen voit tutustua tässä blogiartikkelissa tarkemmin. Aamupäivän esitys on selattavissa kokonaisuudessaan tässä.
Share Button

Comments

One thought on “Sosiaalisen median trendit järjestöille 2015

  1. Pingback: Järjestösomen tila -kartoitus 2015 | Viestintä-Piritta

Leave a Reply

You may use this HTML tags and attributes:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


nine − = zero

AVAA
Viestintä-Piritta
Aleksis Kiven katu 50 a 5
00510 Helsinki

info@viestintapiritta.fi

0400-622046

Y-tunnus: 2321368-2