Järjestösome-kartoitus 2015

Artikkeli päivitetty 10.3.2021.

Järjestösomen tila -kartoitus julkaistaan ensimmäistä kertaa 5.2.2015. Kartoitus kuvaa järjestöjen sosiaalisen median käytön nykytilaa ja tuo esiin tulevaisuuden suuntaviivoja järjestösomen käytön suhteen.

Kartoituksen on toteuttanut Viestintä-Piritta ja tietoa sitä varten kerättiin syksyn 2014 aikana järjestötoimijoille tehdyllä lomakekyselyllä (97 vastaajaa) sekä järjestöjen sosiaalisen median parissa toimiville henkilöille tehdyllä verkkokyselyllä (49 vastaajaa). Lisäksi näkökulmia ja kommentteja saatiin eri keskustelujen kautta järjestösome-ryhmissä Facebookissa (Järjestöt ja sosiaalinen media) ja LinkedInissä (Järjestöjen viestintä ja markkinointi). Vastaajia oli mukana kaikilta järjestötoiminnan sektoreilta.

 

Miksi järjestöt käyttävät sosiaalista mediaa – TOP 10

1. Näkyminen ja tunnettuus

2. Toiminnasta tiedottaminen

3. Jäsenviestintä

4. Vuorovaikutus järjestöasioista kiinnostuneiden kanssa

5. Jäsenhankinta

6. Yhteydenpito sidosryhmiin

7. Tapahtumaviestintä

8. Yhteisöllisyyden kehittäminen

9. Asiantuntijuuden vahvistaminen

10. Nopeus, helppous ja edullisuus

 

Mitä sosiaalisen median kanavia järjestöt käyttävät?

TOP 10 yleisyysjärjestyksessä

1. Facebook-sivu

2. Twitter

3. YouTube

4. Facebook-ryhmä

5. Blogi

6. Instagram

7. LinkedIn-sivu

8. SlideShare

9. Google+

10. LinkedIn-ryhmä

 

Mitä some-palveluita järjestötoimijat käyttävät tällä hetkellä eniten?

1. Facebook

2. YouTube

3. Instagram

4. Twitter

5. LinkedIn

 

Mitä sosiaalisen median palveluita järjestöt aikovat ottaa käyttöön seuraavaksi?

1. Twitter (26% vastaajista)

2. SlideShare (21% vastaajista)

3. Instagram (18% vastaajista)

4. YouTube (12% vastaajista)

5. Blogi (9% vastaajista)

 

Millaisia saavutuksia järjestöillä on ollut sosiaalisen median avulla?

Muutama konkreettinen nosto vastauksista:

“Uusien ohjaajien löytyminen Instagram-aktiivisuutemme avulla.” -Nuori Yrittäjyys

 

“Onnistunut yksittäinen Facebook-sivupäivitys, jonka seurauksena kymmenet vapaaehtoiset ottivat meihin yhteyttä.” -Pienperheyhdistys / Mieskaverit

 

“Juttuvinkki Twitterissä poiki jutun illan ajankohtaisohjelmaan televisiossa.” -Talentia ry

 

Miten sosiaalisen median käyttöä tullaan kehittämään järjestöissä vuoden 2015 aikana?

TOP 5

1. Lisäämme videoviestintää

2. Otamme käyttöön Instagramin

3. Tehostamme Twitterin käyttöä

4. Käytämme WhatsAppia sisäiseen viestintään

5. Kannustamme ja koulutamme henkilöstöämme sosiaalisen median käyttöön

 

Miten sosiaalisen median käytön arvioidaan muuttuvan järjestön toiminnan piirissä olevien keskuudessa vuonna 2015?

1. Käyttö lisääntyy yleisesti

2. Yhä useampi järjestötoimija käyttää Twitteriä

3. Asiantuntijamme keskustelevat Twitterissä asioistamme

4. Someen varovaisemmin suhtautuneet alkavat ottaa omakseen erilaisia some-palveluita

5. Some-kanavat nähdään vakavasti otettavina viestintävälineinä muiden kanavien rinnalla

6. Sosiaalisen median käyttö monipuolistuu

7. Ikäerot näkyvät ja viestintä pirstaloituu kohderyhmittäin, mutta nuoret näyttävät hyvää mallia vanhemmille

8. Johtajat tulevat rohkeammin viestimään someen

9. Yhteisiä pelisääntöjä luodaan helpottamaan viestintää somessa

10. Vaikuttamistyö somessa lisääntyy

 

Tutustu kartoituksen julkaisutilaisuudessa esiteltyyn SlideShare-esitykseen tässä:

 

 

Järjestösomen tila -kartoituksen on koonnut järjestöviestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija Piritta Seppälä.

Järjestösomen tila -kartoitus 2015 julkaistiin Helsingissä 5.2.2015 Viestintä-Pirittan järjestämässä aamiaistilaisuudessa. Paikalla oli 60 henkilöä, lähes jokaiselta järjestösektorilta.

Järjestösome-kartoituksen tulokset 2015

Järjestöjen sosiaalisen median käytössä on tapahtunut vuoden aikana tasaista kehitystä ja erityisesti seuraavat asiat nousivat vahvasti esille kartoituksen tuloksia analysoitaessa:

  • Järjestöt haluavat kehittää some-viestintäänsä ja keskittyä nyt käytössä oleviin palveluihin enemmän kuin uusien kanavien käyttöönottoon
  • Sosiaalisen median käyttö on vielä tällä hetkellä tiedottamispainotteista viestintää, mutta oivalluksia järjestön ydintoiminnan jalkautuksesta sosiaaliseen mediaan alkaa olla jo näkyvissä
  • Rohkeus viedä järjestötoimintaa someen käytännössä ja kokeilla erilaisia tapoja toimia on lisääntynyt ja uudenlaisten toimintamallien suunnannäyttäjiä löytyy järjestöjen joukosta
  • Järjestöihmiset (johtajat, työntekijät, vapaaehtoiset, jäsenet, luottamushenkilöt…) näkyvät ja kuuluvat entistä vaikuttavampina sosiaalisessa mediassa; vihapuhe aktivoi ihmisiä keskustelemaan järjestöille tärkeistä asioista somessa enemmän ja näin tekemään suoraa vaikuttamistyötä verkossa
  • Videoviestintä nousee pinnalle toden teolla nyt: Periscopen kaltaiset helpot sovellukset mahdollistavat järjestöillekin mahdollisuuden jakaa toimintaansa verkkoon uusilla ja mielenkiintoisilla tavoilla

Kommentit

Kirjoita kommentti

Järjestösome-kartoitus 2015