Järjestösometrendit 2020

Piritta Seppälä julkaisee Järjestösome-trendit nyt kahdeksatta kertaa. Tänä vuonna hän tulevaisuuden ohella tekee myös pienen katsauksen menneeseen. Lue blogista, mitkä asiat ovat kulkeneet vuosien varrella sometrendeissä ja mitä niiden taakse kätkeytyy.Seitsemän tulevaisuuden trendin ja ilmiön listaus antaa puolestaan näköaloja siihen, mitä kohti ensi vuonna järjestöjen sosiaalisen median käytössä ollaan menossa.

 

Katsaus menneesseen – mitä aiheita trendeissä on ollut usein esillä?

Viestintä-Pirittan sometrendit perustuvat Pirittan kokemukseen viestintätyöstään järjestökentällä 10 vuoden ajalta. Vastaavasti hän on saanut trendeihin perspektiiviä aluksi Järjestösome-kartoitusten tuloksista ja sittemmin Järjestödigi-kartoituksesta.

Sosiaalisen median käytön kehityksen kulku on nähtävissä trendeissä järjestöjen osalta. Omaa tarinaansa kertovat tasaisesti toistuvat aihepiirit, hieman eri kulmista eri vuosina tarkasteltuna. Toistuvat trendiennusteet ovat pitkälti sellaisia, joiden jalkautuminen arkeen vie aikaa enemmän kuin hetkelliset ilmiöt.

Näitä ovat seuraavat 10 aihepiiriä. Suluissa näkyy vuosi, jolloin kyseinen aihe on mainittu Järjestösome-trendinä ensimmäistä kertaa.

  1. Järjestön strategian rooli osana somen suunnittelua ja viestintää. (2015)
  2. Vastuunjaon erilaiset tavat. (2014)
  3. Ihminen viestien vastaanottajana ja sisältöjen kohdentaminen tarkemmin. (2013)
  4. Keskustelun seuranta ja osallistuminen siihen somessa. (2013)
  5. Järjestön toiminnan vieminen someen käytännössä. (2016)
  6. Visuaalisuus: kuvat, videot, livet ja tarinat. (2013)
  7. Analysoinnin ja mittaamisen merkitys. (2013)
  8. Henkilöstön ja johdon some-viestintä omilla henkilökohtaisilla tileillään. (2014)
  9. Some osana arkea ja viestintää – ei enää erillinen asia. (2015)
  10. Yhdessä kehittäminen, niin omassa järjestössä kuin järjestöjen välillä. (2015)

Kanavista Piritta nosti menneisyys-katsauksessaan esille muutaman hauskan ennusteen vuosilukuineen. Miten on mahtanut näiden kanavien käydä oman organisaatiosi viestinnässä?

  • SlideShare 2015.
  • Periscope, Snapchat, WhatsApp 2016.
  • LinkedIn 2019.
  • Podcastit 2019.

Entäpä sitten ne yksittäiset trendit, jotka ovat näkyvillä vain joinakin vuosina? Onko seuraavien aiheiden kohdalla ollut kyse ohi menevästä viestintäilmiöstä, asiasta, joka on jalkautunut arkeen saman tien vai aiheesta, johon palataan tai on palattu kenties hieman myöhemmin? Tällaisia olivat mm. seuraavat:

  • Monikanavaisuuden haltuunotto. (2013)
  • Tiedonjaon avoimuuden lisääntyminen. (2015)
  • Vihapuheelle vastalause: enemmän aitoa ja asiallista keskustelua tilalle. (2015)
  • Haastavistakin asioista uskalletaan puhua julkisesti. (2017)
  • Työ- ja yksityisminän erot hälvenevät. (2017)

 

Sometrendit järjestöille 2020

Tänä vuonna Piritta tarjoilee järjestöille ilmiöitä, jotka ovat jo tunnusteltavissa ilmassa järjestöviestinnän ja sosiaalisen median käytön suhteen. Vuoden 2020 Järjestösome-trendit ovat seuraavat:

 

1. Some ei tee ihmeitä, ellei järjestön ydin ja toiminnan tarkoitus ole selvillä.

Viestintä ja sosiaalinen media eivät pelasta järjestöä, jonka toiminnan tarkoitus on kateissa tai väärällä vuosituhannella. Sosiaalisen median roolia järjestöissä pohdittaessa törmätäänkin yhä tilanteisiin, joissa tarkasteluun somestrategian sijaan tuleekin organisaation koko strategia, toimintakulttuuri ja olemassaolon tarkoitus. Parhaimmillaan some voi oivalluttaa uudistumaan!

 

2. Somesta voi saada apua someen ja toimintaan

Sosiaalisen median haasteina todetaan usein resurssipula ja osaamisen puute. Toisinaan sosiaalinen media on kuitenkin ratkaisu juuri näihin ongelmiin. Jatkossa rohkeat kokeilijat onnistuvat löytämään entistä enemmän ratkaisuja haasteisiin – myös somesta. Vaikkapa silloin, kun somettamaan tarvitaan lisää vapaaehtoisia ja heitä etsitään nimen omaan somesta.

 

3. Laatu korvaa määrän niin henkilö- kuin organisaatiotasolla

Järjestödigi-kartoituksen tulosten perusteella järjestöjohtajien some-aktiivisuus oli laskenut vuodesta 2018 lähes 20 %. Jatkossa julkaisumäärän lasku korvautuu entistä laadukkaammalla sisällöllä ja keskustelulla eri some-kanavilla. Laatu korvaa jatkossa määrää sisältöjen suunnittelussa ja viestinnässä. Oman järjestön asioita nostetaan esiin taidokkaammin ja vaikuttavammin erityisesti omilla henkilökohtaisilla tileillä, negatiivisuutta pelkäämättä.

 

4. Järjestöt eivät toimi somessa mainostamalla jatkossakaan

Valtakunnallisen Järjestödigi-kartoituksen tulosten mukaan järjestöjen mainostamisaste esimerkiksi Facebookissa on 31%. Tulos on pysynyt samana edellisestä vuodesta. Jatkossakaan järjestöt eivät tule panostamaan maksettuun some-viestintään, vaan etsivät entistä monipuolisempia ja oivaltavia viestintäkeinoja, joiden avulla pitää yhteyttä eri kohderyhmiinsä.

 

5. Uusia kanavia otetaan vain harkiten käyttöön

Järjestöt eivät hötkyile vieläkään uusille kanaville, ellei se esimerkiksi kokeiluiden kautta ole osoitettavissa hyödylliseksi. Vuosien varrella uusia kanavia on tullut ja mennyt. Osasta kanavia on tullut viestinnän vakiokanavia, mutta siitä huolimatta järjestöissä luotetaan vakiintuneiden kanavien voimaan. Kiihdytyksiä uusille kanaville ei ole näkyvissä siis jatkossakaan, ainakaan massoittain.

 

6. LinkedIn ja podcastit vuoden 2020 nousijat

Jo viime vuonna tämä kaksikko teki tuloaan järjestöarkeen ja erityisesti podcasteja syntyi kuin sieniä sateella. Vuoden 2020 järjestöt kiinnittävät entistä enemmän huomiota LinkedIn-viestintään, erityisesti henkilöstön, luottamushenkilöiden ja johdon toimesta. Podcastien toimivuutta tarkastellaan ja niitä nähdään vielä lisää.

 

7. Menestyvät some-järjestöt ovat aitoja, rohkeita ja elävät ajassa – myös somessa

Järjestöt, jotka uskaltavat puhua, näkyä ja kuulua sen näköisinä kuin ne muutenkin ovat, menestyvät somessa. Huomio kiinnittyy ajankohtaisiin asioihin aidosti reagoiviin, ei pelkillä meemeillä ratsastaviin eikä ratsun selästä pois jääviin. Ne, jotka tuovat ihmiset esiin ja antavat näiden äänen kuulua myös organisaatiotilien takaa, saavat sanomansa perille paremmin myös ensi vuonna. Rohkeita suunnannäyttäjiä nousee järjestöistä vielä lisää esiin.

 

Aito, rohkea, ajassa elävä ja oman äänen omaava järjestö huomataan somessa vuonna 2020 ja sen jälkeen!

Selaa Pirittan Järjestösome-trendien esitysmateriaali SlideSharessa.

Katsele Järjestösome-trendit 2020 -esitys Viestintä-Pirittan Facebookista.

Lue ja lataa Järjestödigi-kartoituksen tulokset 2019 itsellesi

Kommentit

Kirjoita kommentti

Järjestösometrendit 2020