Järjestösometrendit 2016
Alla on yhteenveto Piritta Seppälän koostamista Järjestösome-trendeistä 2016, joita on täydennetty Järjestösome-kartoituksesta kerätyillä tiedoilla. Kartoitukseen saatiin vastauksia yhteensä 50 eri järjestöltä, joihin kuului edustus kaikilta järjestösektoreilta, mukaan lukien pienet, keskisuuret ja suuret organisaatiot. Elina Sorsan koko opinnäyte julkaistaan myöhemmin verkossa ja linkki tulee saataville tänne.
Järjestösome-trendit 2016
- Visuaalisuutta ja videoviestintää
Useita kuluneita vuosia on tituleerattu jo aiemmin “videoiden vuosiksi” erilaisissa sometrendi-julkaisuissa. Vasta nyt järjestöjen kohdalla voidaan kuitenkin odottaa videoiden vuoden olevan todella edessä. Periscopen kaltainen äärimmäisen helppokäyttöinen live-videoiden lähettämiseen perustuva sovellus tai Snapchatin My Storien kaltaiset kertaluontoiset tarinat tekevät videoviestinnästä aiempaa helpompaa, aiemmasta poikkeavampaa ja viestinnän ulottuvuuksia lisäävää. Järjestösome-kartoitusta tehtäessä syyskuussa 2015 Periscope ei vielä noussut esiin monissa vastauksissa, mutta loppuvuoden myötä kasvaneen innostuksen myötä on odotettavissa, että myös järjestöt alkavat hyödyntää live-lähettämistä toiminnastaan, tapahtumistaan ja tilaisuuksistaan. Samalla myös live-striimauksen sääntöihin keskitytään, joka voi edesauttaa some-linjausten lisääntymistä järjestöissä.
Järjestösome-kartoitukseen vastanneista 47%:lla järjestöistä on tällä hetkellä jonkinlaiset ohjeistukset tai linjaukset henkilöstölleen ja luottamushenkilöille. - Kehittämistä ja uskallusta kokeilla uutta
Erityisen kiinnostava tulos Järjestösome-kartoituksen tuloksissa oli vastaus kysymykseen: Mitä uusia sosiaalisen median palveluja järjestösi aikoo ottaa käyttöön vuoden 2016 aikana? 35% vastaajista ilmoitti, että järjestössä ei vuonna 2016 aiota ottaa uusia kanavia käyttöön. Sen sijaan panostetaan ennemminkin jo olemassa olevien palveluiden käytön kehittämiseen sekä sosiaalisen median juurruttamiseen osaksi organisaation toimintaa entistä paremmin. Ilmassa on selvästi halu löytää konkreettisia ja aitoa hyötyä tuottavia sosiaalisen median käytön tapoja. Tarve kehittää toimintaa on suuri, mutta linjat hakevat vielä muotoaan. Vuoden 2016 aikana yhä useammissa järjestöissä tullaan keskittymään tavoitteellisen ja mitattavan sosiaalisen median tekemiseen. Some-strategioita laaditaan ja kehitetään saavutettujen tulosten pohjalta (vuonna 2015 some-strategia oli 51%:lla vastanneista järjestöistä). Järjestöissä uskalletaan kokeilla enemmän erilaisia some-toiminnan tapoja ja ollaan valmiita siirtämään syrjään sellaisia toimintamalleja, jotka eivät toimikaan. Järjestön missio alkaa löytää tiensä some-toimintoihin entistä paremmin. Sosiaalinen media tulee siis käytännössä auttamaan järjestöä toteuttamaan toimintansa ydintarkoitusta, kun ajatus somen roolista osana järjestön toimintaa selkenee. Toisissa järjestöissä voidaan panostaa vertaistuen tarjoamiseen somen avulla, kun toiset laittavat paukut varainhankinnan tehostamiseen sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi tällaisia konkreettisia tavoitteita ja niiden toteutumista osataan myös mitata entistä paremmin. - Aitous ja reaaliaikaisuus
Siloteltu todellisuus tulee rapisemaan ihmisten itsensä tekemän some-viestinnän ja esimerkiksi live-striimauksen myötä vuoden 2016 aikana. Myös järjestöt jakavat entistä enemmän tarinoita tästä hetkestä ja hyväksyvät sen, että esimerkiksi videojälki voi olla rosoista ja tärisevää hiotun ja viilatun sijaan. Järjestöt jakavat vastuuta sosiaalisen median kanavien ylläpidon suhteen yhä enemmän myös vapaaehtoisille tai luottamushenkilöille, joka lisää järjestöviestintään enemmän aitoutta ja kiinnostavuutta. - Toiminta menee someen
Samalla kun järjestöissä opitaan tarkastelemaan sosiaalista mediaa enemmän tekemisen kuin tiedottamisen kautta, lisääntyy myös käytännön järjestötoiminta some-kanavilla. Oli kyse sitten sote-alan järjestöstä, joka tarjoaa jäsenilleen vertaistuen suljettuja ympäristöjä somen avulla tai urheiluseurasta, jonka tapahtumaviestintää tehostetaan sosiaalisessa mediassa, on suunta sama: Sosiaalisessa mediassa tehdään, ollaan ja keskustellaan yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa – joko järjestön tarjoamilla areenoilla tai itse ohjautuvissa ympäristöissä.
Järjestön rooli voi hyvinkin siirtyä yhteisöllisyyden areenoiden tarjoajasta yhteisöihin mukaan liittymiseksi, järjestön edustajien omien some-profiilien kautta. Samalla työ- ja yksityisminän erot hälvenevät järjestöön liittyvässä some-viestinnässä, vaikka asenne-eroja ja some-pelkoja on nähtävillä edelleen. - Ihmisistä vaikuttajia
Järjestösome-kartoituksen vastauksissa korostui myös lisääntynyt vihapuhe ja siihen liittyvät pelot. Samalla esiin nousi usko siihen, että järjestöihmisillä on rohkeutta aloittaa konkreettinen vaikuttamistyö sosiaalisen median kanavilla. Järjestöjohtajat, -asiantuntijat tai jäsenet ottavat vuonna 2016 enemmän roolia järjestölle merkittävien asioiden edistäjinä some-areenoilla. Omilla nimillä ja kasvoilla esiintyen järjestön edustajat ohjaavat keskustelua tulevaisuudessa yhä voimakkaammin toivottuun suuntaan.
Suora vaikuttamistyö lisääntyy myös päättäjien ja median suuntaan. - Some-palvelut vuonna 2016
Periscope ja Snapchat:
Kertaluontoisuuteen perustuva livelähettäminen ja elämästä tarinoiden kautta viestiminen yleistyy myös järjestötoiminnassa. Instagram:
Kuva- ja videoviestintä korostuu ja myös muut kuin nuoria tavoittelevat järjestöt tulevat mukaan Instagramiin.
Twitter:
Järjestöihmisiä ja -vaikuttajia tulee lisää Twitteriin ja keskustelu järjestöille tärkeiden asioiden ympärillä kasvaa.
WhatsApp:
Sisäinen viestintä ja jäsenille suunnatut tiedotteet muokkautuvat WhatsAppin tarjoamien mahdollisuuksien myötä. Sisäiset viestintäryhmät tai jäsenille suunnatut WA-tiedotteet ottavat jalansijaa järjestöviestinnässä.
Kommentit
Kirjoita kommentti