Sosiaalisen median trendit järjestöille 2025

Piritta kirjoitti sometrendit järjestöille vuonna 2025. Lue blogista, mitkä asiat ovat pinnalla, mitkä vaikuttavat järjestöjen someviestintään ja mihin asioihin juuri nyt olisi hyvä kiinnittää huomiota. Pirittan poimimat 10 trendiä on koottu hänen kokemukseensa, somekanavien muutoksiin, sometilastoihin ja muihin sometrendeihin perustuen.

Sosiaalisen median trendit kertovat, mitkä asiat ovat pinnalla ja mitkä tulevat todennäköisimmin vaikuttamaan sosiaalisen median viestintään tulevan vuoden aikana. Sometrendien kokoaminen on vuosittainen katsaus siihen, mitä somessa tapahtuu, mitä tilastot kertovat tulevasta ja mitä oma kokemukseni asiakkaiden kanssa vuosien varrelta kertoo ajankohtaisista ilmiöistä.

Samalla trendikooste on arvioita tulevaisuudesta. Tulevaisuuteen liittyviä näkökulmia on helpompi koota, kun on nähnyt järjestösomen kehityksen aina sen alkuvaiheista lähtien. Olen työskennellyt järjestöjen ja sosiaalisen median viestinnän parissa jo kohta parinkymmenen vuoden ajan. Sinä aikana olen havainnut, mitkä ilmiöt ovat todennäköisesti niitä, jotka lyövät läpi, mihin puolestaan voi tarttua vähän rauhallisemmalla tahdilla ja myös sen, miten hitaasti somelaiva toisinaan kääntyy, kun sen suuntaa on tarve vaihtaa.

Tällä hetkellä pinnalla vaikuttaa oman arvioni mukaan olevan useita sellaisia ilmiöitä, jotka tulevat vaikuttamaan monen järjestön somearkeen ainakin jossakin mittakaavassa. Laivojen suuntia voi puolestaan olla tarpeen kääntää joissain järjestöissä nopeammin kuin toisissa. Joka tapauksessa esimerkiksi somekanaviin liittyvät nykyiset mullistukset ovat sellaisia, joita ei tässä mittakaavassa ole aiemmin nähty.

Julkaisin vuoden 2025 järjestösomen trendit Liana Technologiesin webinaarissa keskiviikkona 15.1.2025. Tämän blogin lukemisen lisäksi sinulla on mahdollisuus katsoa esitykseni tallenne Lianan verkkosivuilta. Suuri kiitos kaikille osallistujille ja Lianan Harri Niskalalle erinomaisesta tilaisuudesta!

Järjestösomen trendit 2025

Nostan seuraavassa esiin kymmenen asiaa, joilla voi olla vaikutusta monen järjestön arkeen vuonna 2025. Poimi näistä trendeistä itsellesi oivalluksia, ajatuksia ja vinkkejä, jotka sopivat juuri sinun järjestösi tai organisaatiosi arkeen. Kaikki kohdat eivät kosketa kaikkia – osa trendeistä voi näkyä jo omassa järjestössäsi ja monta asiaa voi olla vasta pohdinnassa. Trendit ovat hyvin sovellettavissa myös muihin organisaatioihin, vaikka puhunkin tässä yhteydessä järjestöjen sometrendeistä.

Olen kirjoittanut sometrendit myös siitä näkökulmasta, että ne herättäisivät ajatuksia somen tämänhetkisten tilanteiden vaikutuksista omaan järjestöön ja sen toimintaan. Olen vertaillut näitä kymmentä trendiä useisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin sometrendit-julkaisuihin vuodelle 2025. Yhteneväisyyksiä on lukuisia. Lähteenä olen hyödyntänyt myös tuoretta Järjestödigi-kartoitusta 2024, jonka vastauksia parhaillaan analysoimme. Järjestödigin tulokset julkaistaan verkkotilaisuudessa 6.2.2025.

Toivon, että seuraavista trendinostoista on sinulle apua ja hyötyä someviestintänne kehittämisessä omassa järjestössäsi!

1. Strateginen suunnittelu paranee

Sosiaalinen media on tärkeä osa järjestöjen arkea ja kuuluu kolmen tärkeimmän viestintäkanavan joukkoon. Someviestinnän suunnitteluun panostetaan entistä enemmän. Vastaavasti onnistumista analysoidaan tarkemmin, ja somen mittarit osoittavat tuloksia selkeästi.

Somen rooli ymmärretään paremmin osana strategista ja suunnitelmallista viestintää. Sosiaalisen median avulla pyritään edistämään niitä tavoitteita, joihin järjestön toiminta perustuu – oli kyse sitten vaikuttamisesta päätöksentekoon tai jäsenhankinnan tehostamisesta.

2. Resurssit määrittävät someviestintää

Resurssit määrittelevät sometoiminnan raamit. Monessa järjestössä yksi suurista tämän hetken vaikuttimista ovat järjestöihin kohdistuneet taloudelliset leikkaukset. Henkilöstö on voinut vähentyä ja samalla esimerkiksi kampanjointiin käytettävät budjetit on minimoitu. Someviestintää on silti tärkeä tehdä, joten sitä tehdään nyt niillä resursseilla, joita on käytettävissä.

Järjestöissä opitaan valitsemaan omalle toiminnalle ja kohderyhmille parhaiten sopivat viestintätavat. Ulkopuolelle jätetään ne mitä olisi kiva tehdä, mutta mitä juuri nyt ei voida tai osata tehdä. Vähemmän on enemmän -ajatus korostuu entisestään. Tehdään se, mikä on tärkeintä ja edistää järjestön toiminnan tavoitteita parhaiten.

3. Sisältövalintoja ihmiset edellä

Järjestöissä osataan kohdentaa sisältöjä suoraan niille ihmisille, joille viestittävät asiat kuuluvatkin. Ei kaikkea kaikille, vaan ihmiselle kohdennettua ja puhuttelevaa sisältöä. Aitous korostuu järjestöviestinnässä myös enemmän: järjestöt keksivät uusia tapoja tuoda esiin toimintaansa, tekemistään ja näkökulmiaan. Aidosti, juuri sellaisina kuin ovat.

Lyhytvideoita nähdään enemmän myös järjestöviestinnässä. Uusia sisältötyyppejä testataan ja videosisällön tekemistä kokeillaan. Osaaminen ja aika vaikuttavat tekomahdollisuuksiin, mutta samaan aikaan Instagramin, TikTokin ja YouTuben kehittyvät video-ominaisuudet helpottavat videosisältöjen tekemistä. Kaiken kaikkiaan järjestöissä uskalletaan kokeilla erilaisia tapoja viestiä. Algoritmien vaikutukset tunnetaan myös paremmin.

4. Kanavavalinnat ovat pinnalla tänä vuonna

Ensisijaisesti järjestöt valitsevat kanavat edelleen sen perusteella, mistä halutut kohderyhmät tavoittaa. Tämän hetken mullistukset sosiaalisen median kanavilla vaikuttavat myös isona osana järjestöjen käyttämien somekanavien valintoihin nyt ja tulevaisuudessa.

Suurelle osaa järjestöistä tärkeimmät somekanavat ovat edelleen Facebook ja Instagram. X:n käyttö vähenee tai loppuu kokonaan niiden järjestöjen osalta, jotka ovat sitä aiemmin käyttäneet. X:n korvaajaa pohditaan ja osa päätyy Blueskyhyn ensin ainakin kokeilumielessä. LinkedInin käyttö lisääntyy uutena somekanavana monille järjestöille. Kanavavalinnoissa painavat entistä enemmän järjestön arvot suhteessa kanavien toimintamalleihin ja etiikkaan.

5. Arvot, etiikka ja vastuullisuus korostuvat sometoiminnassa

Erityisesti somekanavia koskien järjestöt pohtivat kanavien arvomaailmaa suhteessa järjeestön arvoihin. Eettinen ja vastuullinen toiminta näkyy myös järjestöjen somesisällöissä. Tasapuolisuus, moninaisuuden huomioiminen ja yleinen hyvä somekäytös ovat vakio-osa järjestöjen someviestintää.

Somessa panostetaan myös saavutettavuuteen, joka näkyy selkeän sisällön lisääntymisenä ja esimerkiksi alt-tekstien kirjoittamisena kuviin. Järjestöt panostavat somelinjausten tekemiseen, joissa myös määritellään järjestön ja sen tekemän someviestinnän arvomaailma ja eettiset pelisäännöt.

6. Tekoäly etsii paikkaansa someviestinnän apurina

Järjestöt testaavat tekoälyn käyttöä enemmän vuoden 2025 aikana. Vakiintunutta tekoälyn käyttöä someviestinnän tukena on vielä vähän harvemmilla toimijoilla, mutta tekoälyn hyötyjä oman järjestön viestinnässä löydetään koko ajan lisää. Samalla kiinnitetään huomiota tekoälyn käytön etiikkaan, vastuullisuuteen ja tietoturvaan.

Tekoälyä käytetään someviestinnässä paljon sisältöjen ideointiin ja niiden paranteluun. Myös muita tekoälyn käyttötapoja oivalletaan koko ajan. Järjestöissä huomioidaan myös se, että tekoälyn tuottama sisältö ei syö oman järjestön ääntä. Omaan äänensävyyn ja sisältöjen laatuun panostetaan silloinkin, kun tekoäly auttaa niiden kanssa.

7. Mis- ja disinformaation vaikutukset huomioidaan

Järjestöasioita koskevan väärän tiedon leviäminen ja levittäminen tunnistetaan ja siihen reagoidaan tarvittaessa. Järjestöissä osataan entistä paremmin nähdä, mikä tieto on aitoa ja mikä taas ei. Tähän myös koulitaan omaa henkilöstöä ja muita järjestötoimijoita.

Järjestöt, jotka omiin aihepiireihinsä liittyen kohtaavat normaalia enemmän väärän tiedon levittämistä, tekevät entistä enemmän työtä oikean tiedon tarjoamiseksi väärän rinnalle. Erityisesti näissä järjestöissä myös lisätään medialukutaidon osaamista ja valmistaudutaan ennalta disinformaatiota koskeviin tilanteisiin.

8. Heikentynyttä keskustelukulttuuria parannetaan positiivisella viestinnällä

Haastavat sometilanteet ovat arkipäivää jo monelle järjestölle. Kokemuksen myötä somehyökkäyksiin, häirintään tai negatiiviseen kirjoitteluun osataan suhtautua paremmin. Järjestöillä on olemassa suunnitelmia ja vastausmalleja erilaisiin haastaviin somen keskustelutilanteisiin. Järjestöväki myös tietää paremmin koska huutelijalle kannattaa vastata ja koska ei. Monilla järjestöillä on lisäksi julkiset somekeskustelun pelisäännöt.

Järjestöissä panostetaan myös siihen, että yleisesti yhteiskunnassa heikentynyttä keskusteluilmapiiriä parannetaan itse viesti kerrallaan. Järjestön omalla rakentavalla otteella somessa näytetään, miten vaikeatkin keskustelut voidaan hoitaa hyvällä otteella. Negatiivisen viestinnän kuormitus tunnistetaan, ja henkilöstöä tuetaan vaikeissa tilanteissa. Joissain järjestöissä tukea tarjotaan myös työterveyden kautta.

9. Omaa järjestöväkeä innostetaan järjestön ääneksi somessa

Järjestöjen vahvuus somessa ovat niiden ihmiset. Vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt saavat somessa usein paremmin järjestön asiat kuuluviin kuin pelkät järjestön omat julkaisut. Ihmisiä aktivoidaan, innostetaan ja koulutetaan somen käyttöön. Yhteisillä linjauksilla ja somen pelisäännöillä ihmisiä autetaan tekemään yhtenäistä, mutta jokaiselle sopivaa järjestöviestintää somessa.

Järjestöt rakentavat omaan toimintaan sopivia viestintämalleja someaktiiveille. Toiset kannustavat jakamaan ihmisille tärkeitä sisältöjä ja toiset muistuttavat niistä muita sisäisiä kanavia pitkin. Toiset järjestöt kokoavat vapaaehtoisista someviestijöiden ryhmän, jotka saavat vapaat kädet tuottaa yhteisiin suunnitelmiin pohjaavaa sisältöä myös järjestön sometileille.

10. Toiminta somessa on osa järjestötoimintaa

Sosiaalinen media mahdollistaa järjestöille entistä enemmän toimintamahdollisuuksia eri kanavilla. Järjestöt myös hyödyntävät näitä mahdollisuuksia ja rakentavat oman toimintansa puitteissa erilaista toimintaa someen. Facebookin vertaisryhmät, Instagramin asiantuntijakeskustelut, järjestön kokousten tai seminaarien jakaminen livetilaisuuksina someen tai nuorten vapaamuotoiset kohtaamisen someympäristöt ovat kaikki osa järjestötoimintaa somessa.

Järjestöissä opitaan myös muilta ja testataan erilaisia toimintamalleja rohkeasti. Järjestön omista kohderyhmistä tunnistetaan ne ihmiset, joita ei koskaan saataisi lähitilaisuuksiin mukaan. Sosiaalinen media voi olla näille henkilöille ainoa tapa osallistua järjestön toimintaan.

Yhteenveto: sometrendit järjestöille 2025

1. Somea suunnitellaan strategisemmin.
2. Resurssit ohjaavat valintoihin.
3. Sisältöjä tehdään suoraan ihmisille.
4. Kanavavalinnoissa näkyvät arvot ja järjestön tavoittelemat ihmiset.
5. Arvot ja etiikka korostuvat kanavien käytössä ja viestinnän sisällöissä.
6. Tekoälyä testataan someviestinnän apurina.
7. Väärää tietoa opitaan tunnistamaan somessa.
8. Keskustelukulttuuria parannetaan järjestöjen omalla positiivisella äänensävyllä.
9. Järjestöväkeä innostetaan puhumaan somessa.
10. Järjestöt tekevät käytännön järjestötoimintaa somessa.

Toivon, että nämä nyt tekemäni trendinostot ovat sinulle hyödyllisiä ja auttavat osaltaan myös kehittämään oman järjestösi toimintaa. Jos jokin asia jäi vielä pohdituttamaan, ota ihmeessä yhteyttä tai merkitse minut mukaan keskusteluun somessa. Tulen mielelläni myös puhumaan sometrendeistä ja järjestösomen eri aiheista omaan organisaatioosi. Laita viestiä, niin sovitaan asiasta tarkemmin!

---

Lue myös Pirittan teksti somen tulevaisuudesta (tammikuu 2024).

Tutustu aiempiin sometrendeihin vuodesta 2014 lähtien.

---

Mikäli kaipaat itsellesi tai organisaatiollesi koulutusta sosiaaliseen mediaan tai sen trendeihin liittyvissä asioissa, ota yhteyttä! Viestintä-Piritta tiimeineen auttaa, sparraa ja kouluttaa viestijöitä, johtajia ja asiantuntijoita sosiaalisen median käyttöön. Tuemme myös somelinjausten tekemisessä, oikeanlaisten kanavien valinnassa ja some-strategioiden laatimisessa.

Tutustu esimerkkeihin koulutuksista:

• Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa.
• Haastavat tilanteet somessa ja niiden hallinta.
• Saavutettavat sisällöt sosiaalisessa mediassa.

Esimerkkejä muista sosiaalisen median koulutuksista ja sparrauksista:

• Sosiaalisen median trendit.
• Toimivat sisällöt somessa.
• Algoritmit somessa ja niiden huomioiminen viestinnässä.
• Sosiaalisen median mittaaminen.
• Somen nykytila-analyysit ja somestrategioiden sparrauskokonaisuudet.
• Sosiaalisen median linjaukset henkilöstölle.

Ota yhteyttä ja tilaa koulutus

Täytä sivun alareunan yhteydenottolomake tai lähetä viesti hallintokoordinaattorillemme Heidi Maarialle: heidimaaria@viestintapiritta.fi.