Sosiaalinen media vuonna 2034

Perinteisten sometrendien sijaan Piritta kirjoitti tänä vuonna ennusteen somen tulevaisuudesta vuodelle 2034. Tämä katsaus oli samalla osa CMAD-tapahtumaa ja siellä Pirittan vastuulla ollutta työpajaan. CMAD järjestettiin Lahdessa 22.1.2024.

Blogista voit lukea 10 + 1 näkökulmaa siihen, missä ajattelen sosiaalisen median kulkevan vuonna 2034. Lue kuitenkin ensin taustat asiaan, sillä tällaisen ennusteen tiivistäminen vaati tarkkaa valintaa tarkasteltavaan näkökulmaan. Tehtävä ei ollut lainkaan helppo!

Blogin lopusta löydät yhteenvedon viestijöiden ja CMAD-tapahtumaan osallistuneiden ajatuksista liittyen somen tulevaisuuteen. Kysely toteutettiin anonyymisti parivertailuna Innoduel-kyselytyökalulla.

 

Mihin somen tulevaisuuden ennuste pohjaa?

Ennustaminen osoittautui astetta vaikeammaksi haasteeksi, sillä asiaa voisi tarkastella niin monesta kulmasta katsoen. Voisin esimerkiksi miettiä, mihin viestinnän teknologia kulkee, millaisia somen kaltaisia työkaluja tulevan 10 vuoden aikana käyttöömme tulee tai millä tavoin tekoälyn arkeemme tuomat käyttötavat tulevat vaikuttamaan viestintään myös somessa. Voisin yhtä lailla pureutua vain negatiivisiin ilmiöihin somessa tai pohtia hybridivaikuttamisen roolia sosiaalisen median kanavilla tulevina vuosina.

Päätin kuitenkin lähestyä asiaa katsomalla kehitystä ensin 10 vuotta taaksepäin. Pohdin someviestinnän ja kanavien kehitystahtia kuluneina vuosina. Kävin läpi ihmisten ja organisaatioiden somen käytön kehitysvaiheita. Mietin asiakaskunnassani muuttunutta somen käytön tarvetta, osaamista ja erityisesti somen eri käyttötapojen asettumista arkeen. Pohdin, millaisilla tavoilla ihan tavallinen ihminen on somen käyttöään muuttanut kuluneina vuosina.

Yli 15 vuoden kokemukseni someviestinnän asiantuntijana, kouluttajana ja organisaatioiden sparraajana tuo perspektiiviä näihin alla oleviin valitsemiini ennusteisiin. Siitä huolimatta, että nyt esimerkiksi eletään vahvaa tekoälyn nousukautta, kehitys kulkee isossa kuvassa eteenpäin kuitenkin rauhallisin askelin.

Teen työtäni niin ministeriötason organisaatioiden kuin pienten paikallisyhdistysten kanssa. Kokemukseeni pohjaten haluan ulottaa tulevaisuuden ennusteeni koskemaan kaikenlaisia organisaatioita ja ihmisiä myös asiantuntijasomen ulkopuolella. Laajasti tarkasteltuna kehitysvauhti on usein hyvinkin rauhallinen ja siksi ennusteestani tuli lopulta hyvin maltillinen.

Alla on nyt 10 + 1 kohtaa, jotka voivat toteutua sellaisenaan, toteutua osittain tai jäädä kokonaan toteutumatta. Osa on sellaisia, joissa olemme jo nyt hieman kiinni ja osa puhdasta visiointia tulevasta.

Joukosta puuttuu paljon mahdollisuuksia, joissa some voi kulkea 10 vuoden kuluttua. Haluankin kuulla, mitä juuri sinä ajattelet somen tilasta vuonna 2034. Missä olemme silloin? Miten sometamme tuolloin vai sometammeko lainkaan? Onko some kuollut ja kuopattu vai käyttöömme tullut jotakin aivan uutta ja uutukaista?

Lue ensin alla olevat 10 + 1 ennustettani ja vastaa halutessasi niiden perässä olevaan Innoduel-kyselyyn. Näin saamme kasaan myös yhteisöllisen näkemyksen siitä, millainen on somen tulevaisuus 10 vuoden kuluttua.

 

Sosiaalinen media vuonna 2034 – Pirittan ennusteet

1. Sosiaalinen media on yhä osa arkeamme.

Käytämme sosiaalista mediaa yhä myös vuonna 2034, mutta käyttö on erilaista kuin 10 vuotta sitten tai tänään. Miten käyttö sitten eroaa nykyisestä, siihen löydät muutamia ajatuksiani seuraavista kohdista.

2. Uudet somekanavat tai viestintätavat eivät enää muodostu isoiksi ilmiöiksi ja tuota merkittävää uutuudenviehätystä. Somesta on tullut arkinen viestintätapa.

Uusia kanavia ja somettamisen tapoja tulee ja menee tulevinakin vuosina, mutta niihin suhtaudutaan vieläkin arkisemmin kuin ennen. Sellaista yhteisöllisyyden säpinää, minkä esimerkiksi Twitter Suomeen saapuessaan ensimmäisille käyttäjilleen loi, ei enää koeta. Vastaavasti somen elämäämme tuomat negatiiviset puoletkin tunnetaan paremmin ja niihin suhtaudutaan arkisemmin, joskaan ei huolettomasti.   

3. Ihmiset ja organisaatiot käyttävät muutamia somekanavia ja käyttö vaihtelee ihmisryhmittäin ja käyttötarkoitusten mukaan.

Käytämme somekanavista yhä meille tuttuja ja toimivaksi havaittuja vaihtoehtoja. Isot palvelut kuten Meta ovat edelleen olemassa, mutta myös kehittyneet toiminnoiltaan ajan mukana. Kanavien käytön ikähaarukka on vanhentunut 10 vuodella ja mitä iäkkäämmistä käyttäjistä on kyse, sitä kanavauskollisempaa käyttö on. Nuoret ovat yhä liikkuvin käyttäjäryhmä, joka kokeilee uusia kanavia ja viestintätapoja. Kaikki käyttäjäryhmät yhdistävää yhtä somealustaa ei ole tullut meille käyttöön myöskään vuoteen 2034 mennessä.

4. Yksityisyyden merkitys on kasvanut ja somessa julkaistun sisällön määrä laskenut.

Ihmiset osaavat vaalia yksityisyyttään aiempaa paremmin. Someen ei julkaista mitä sattuu ja yksityisyyden rajojen tunnistamisen myötä myös julkaisumäärät ovat vähentyneet. Somea käytetään enemmän yksityisviestintään kuin julkiseen, oman elämän jokaisen risahduksen jakamiseen koko maailman nähtäväksi. Nuoret hallitsevat yksityisyyden rajat ikääntyneempiä paremmin, mutta taitoa ja ymmärrystä löytyy vanhemmiltakin.

5. Tietoturvan ja tietosuojan merkitys tunnetaan paremmin myös someen liittyen.

Nyt jo pinnalla oleva keskustelu esimerkiksi TikTokin tietoturvasta ja sen sisältöjen vaikutuksista käyttäjiinsä on lisännyt huolta some-kanavien tietosuojan ja -turvan merkityksestä. Kanavia koskeva sääntely on 10 vuodessa tarkentunut ja somekanavat ovat pyrkineet kehittymään entistä eettisempään suuntaan. Ennen kaikkea ihmisten ymmärrys tietosuojaan ja -turvaan liittyen on kasvanut huomattavasti.

6. Somen negatiiviset ilmiöt ovat lisääntyneet, mutta ne tunnistetaan paremmin, niihin osataan varautua ja tilanteissa toimia niiden vaatimalla tavalla.

Somessa tapahtuvaa hybridivaikuttamista on nähty niin vaalien kuin kansainvälisen politiikan saralla entistä monipuolisemmilla tavoilla. Kansalaisiin, asiantuntijoihin tai viranhaltijoihin kohdistuvaa somehäirintää tapahtuu yhä, mutta tilanteissa osataan toimia niiden vaikutusasteen perusteella paremmin. Organisaatiot ovat valmistautuneet ja varautuneet monenlaisiin somen kautta tuleviin haasteisiin. Monella työpaikalla myös tuetaan ihmisiä somen vaativammissa tilanteissa entistä aktiivisemmin.

7. Medialukutaito on kehittynyt: vaikuttamisyritykset ja valeuutiset osataan tunnistaa paremmin.

Somen käyttö negatiivisiin vaikuttamisyrityksiin ihmisiä kohtaan on vuosien varrella kasvanut, mutta sen ehkäisyyn on myös tehty ratkaisuja. Ihmisten ja työntekijöiden medialukutaitoa on koulittu ja se on parantunut. Valeuutisten ja vaikuttamisyritysten tunnistamiseen on luotu työkaluja. Niitä on käytettävissä niin somekanavilla automatisoidusti kuin erillisinä sovelluksina. Luotettavuutta tarkastellaan viestinnässä kriittisesti kaikilla tasoilla.

8.  Tekijänoikeudet ovat korostuneet erityisesti tekoälyn nousun jälkeen.

Tekijänoikeuksiin mediasisältöjen osalta on kymmenen tulevan vuoden aikana kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Ihmiset ja asiantuntijat ymmärtävät, mitä tietoa saa ja ei saa jakaa. Tekoälyn avulla tuotettuihin sisältöihin ja niiden käyttöoikeuksiin on kiinnitetty huomiota myös organisaatiotasolla ja ne ovat mukana organisaatioiden henkilöstölle suunnatuissa viestintä-, some- ja tekoälylinjauksissa.

9. Somen sisällöntuotanto ja analysoinnin mahdollisuudet ovat helpottuneet, mutta aitoutta peräänkuulutetaan sisällöissä jälleen.

Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat tehostaneet someviestintää uusien sisällöntuotannon ja tiedon analysoinnin keinojen myötä. Tekoälyn avulla tuotettuun sisältöön liittyvä innostus on laantunut ja viestinnältä halutaan jälleen enemmän aitoutta. Aidon ja tekoälyn tuottaman sisällön erottelu on kehittyneen tekniikan vuoksi vaikeaa ja erilaisella sääntelyllä pyritään vaikuttamaan sisällön tunnistamiseen. Tekoälyn avulla tuotetuista kuva-, video- ja äänisisällöistä kerrotaan erillisellä merkinnällä niitä viestintäsisältönä käytettäessä.

10. Somen käyttötarkoitus osana työtä ja yksityiselämää on selkeä.

Ihmiset tietävät miksi ja mihin somea käyttävät. Somea hyödynnetään edelleen myös asiantuntijatasolla ja viestintätaidot ovat yleisesti parantuneet käyttötapojen laajentuessa. Oman itsensä roolittaminen eri kanaville ei ole enää kynnyskysymys ja ihmiset valitsevat rohkeasti myös mahdollisuuden jättäytyä somen ulkopuolelle.

+1. Oikeaa elämää eletään enemmän kuin somea.

10 vuoden kuluttua some on edelleen osa arkeamme. Somen merkitys elämässämme on kuitenkin vähentynyt. Elämme jatkossa enemmän aitoa ja reaalimaailman elämää kuin keskitymme luomaan elämästämme tietynlaista kuvaa somessa. Virtuaaliyhteisöt ja -maailmat ovat tulleet myös osaksi somea, mutta monelle aito elämä ajaa tulevaisuudessa niidenkin ohi.

 

Pirittan toiveet somen kehityssuuntia koskien

Lopuksi listaan muutaman oman toiveeni, mihin itse toivoisin sosiaalisen median kehityksen kulkevan.

• Olemme taitavampia viestijöitä, keskustelijoita ja medialukutaidoltamme kehittyneitä somen käyttäjiä.
• Osaamme tunnistaa meihin kohdistetut vaikuttamisyritykset ja huolehdimme somen käytön kohdalla omista hyvinvoinnin rajoistamme.
• Some on vastuullista ja eettistä, niin sen käyttäjien kuin kanavien puolelta.
• Sosiaalisen median kanavien käyttö painottuu enemmän ihmisiin kuin algoritmeihin.
• Keskustelu somessa on asiallista ja rakentavaa, ei huutavaa, räyhäävää ja vastakkain asettelevaa.
• Some on kiinteä, mutta ajassa elävä osa organisaatioiden viestintää ja sitä myös ajatellaan sellaisena.
• Somen tuomat haitat tunnistetaan ja niihin osataan reagoida niin lasten kuin aikuisten tasolla.
• On täysin hyväksyttävää viettää vähemmän aikaa somessa, mutta kun somessa olemme, osaamme ottaa siitä ajasta sopivasti irti.

************

Millaisena muut näkevät sosiaalisen median tilan vuonna 2034?

Kysyimme ennen CMAD-tapahtuman somen tulevaisuus -työpajaa, mitä viestijät ja tapahtumaan osallistuneet ajattelivat somen tulevaisuudesta. Kysely tehtiin anonyymisti ja parivertailua hyödyntävän Innoduel-työkalun avulla. Vastaajat vertailivat kyselyssä valmiina olevia tulevaisuus-skenaarioita ja pystyivät lisäämään joukkoon myös omia näkemyksiään.

Kyselyyn vastanneiden henkilöiden mielestä sosiaalisen median tulevaisuus näyttää tältä:

1. Yksityisyyttä vaalitaan nykyistä enemmän.
2. Trollausta ja häirintää esiintyy somessa yhä.
3. Sosiaalinen media on yhä osa arkeamme, mutta eri tavalla kuin tänään.
4. Tekoäly on sisällytetty osaksi somen sisällöntuotannon toimintoja.
5. Ihmisiin ja organisaatioihin liittyvät kyseenalaiset vaikuttamisyritykset ovat lisääntyneet somessa.
6. Somevaikuttajilla on yhä töitä, mutta heidän roolinsa on tarkemmin säädeltyä.
7. Somen vaikutukset erityisesti lapsiin ja nuoriin on huomioitu kanavien käytössä ja säädöksissä.
8. Someviestinnän keinot ja tavat ovat laajentuneet äänen ja virtuaalisisältöjen puolelle.
9. Asiantuntijat ja työntekijät hyödyntävät somea työnsä tukena nykyistä suunnitelmallisemmin ja valikoiduissa aiheissa.
10. Somekanavilla on tarjolla valeuutisten ja maalittamisen kaltaista häirintää tunnistavia ohjelmistoja.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että ensinnäkin sosiaalinen media on osa elämää ja viestintää yhä myös vuonna 2034. Yhtä lailla somen haastavat puolet häirinnästä valeuutisiin ovat tuolloin myös läsnä. Sen sijaan kymmenen vuoden kuluessa somen käytön sääntely lisääntyy sekä lainsäädännön että kanavien säädösten kehittyessä.

Sosiaalisen median vaikutuksista ihmisiin tullaan varmasti puhumaan entistä enemmän ja 10 vuoden kuluttua elämme todennäköisesti maailmassa, jossa negatiivisia vaikuttamisyrityksiä pystytään myös tunnistamaan paremmin kuin vielä nyt. Tärkeänä kysymyksenä näidenkin tulosten myötä voimme jokainen kysyä itseltämme: Mitä minä voin tehdä paremman somen eteen nyt ja tulevaisuudessa? Eikä tämä kysymys oikeastaan tarkoita vain somea, vaan ihan kaikkea viestintää.

Kyselyn koko Innoduel-listaan voit tutustua tämän linkin kautta.

CMAD-tapahtuma järjestettiin Lahdessa maanantaina 22.1.24. Tapahtuman puheenvuorot ovat katseltavissa YouTube-tallenteina ja esitykset löytyvät tapahtuman verkkosivuilta.

 

*********************

Mikäli kaipaat itsellesi tai organisaatiollesi koulutusta sosiaaliseen mediaan tai sen trendeihin liittyvissä asioissa, ota yhteyttä! Viestintä-Piritta tiimeineen auttaa, sparraa ja kouluttaa viestijöitä, johtajia ja asiantuntijoita sosiaalisen median käyttöön. Tuemme myös somelinjausten tekemisessä, oikeanlaisten kanavien valinnassa ja some-strategioiden laatimisessa.

Tutustu esimerkkeihin koulutuksista:

• Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa.
• Haastavat tilanteet somessa ja niiden hallinta.
• Saavutettavat sisällöt sosiaalisessa mediassa.

Esimerkkejä muista sosiaalisen median koulutuksista ja sparrauksista:

• Sosiaalisen median trendit.
• Toimivat sisällöt somessa.
• Algoritmit somessa ja niiden huomioiminen viestinnässä.
• Sosiaalisen median mittaaminen.
• Somen nykytila-analyysit ja somestrategioiden sparrauskokonaisuudet.
• Sosiaalisen median linjaukset henkilöstölle.

Ota yhteyttä ja tilaa koulutus

Täytä sivun alareunan yhteydenottolomake tai lähetä viesti hallintokoordinaattorillemme Heidi Maarialle: heidimaaria@viestintapiritta.fi.