Mitä hyötyä somesta on järjestöjohtajalle?
Viestintä-Pirittan tiimiin kuuluva ja Simpukka ry:n toiminnanjohtajana toimiva Anne Lindfors kirjoittaa keskustelumuodossa järjestöjohtajan sosiaalisen median käytön hyödyistä.
Mitä hyötyä somesta on järjestöjohtajalle?
Järjestösomen trendeistä kävi ilmi, että järjestöjohtajat ovat löytäneet somen – erityisesti Twitterin. Aihetunnisteella #järjestöjohto käydään vilkasta keskustelua. Epäilijöitä silti vielä riittää. Tässä kuvitteellisessa keskustelussa yritän vakuuttaa satunnaisen toiminnanjohtajan sosiaalisen median käytön hyödyistä.
Satunnainen toiminnanjohtaja: Kuules Anne, sinä olet kuulemma aktiivinen siellä somessa. Mitä ihmettä sinä siellä oikein teet?
Anne: No vähän kaikenlaista. Seuraan ajankohtaisia keskusteluja, verkostoidun ihmisten kanssa, kerron Simpukan toiminnasta, kyselen neuvoja. On siellä tullut tehtyä vaikuttamistyötäkin ja joskus someaktiivisuus on poikinut haastattelupyyntöjä. Ja välillä tietysti juttelen niitä näitä mukavien tyyppien kanssa, ei se nyt aina niin totista hommaa ole.
Tj: No eikös tuo nyt ole aika turhanpäiväistä ja pinnallistakin? Voihan asioista tiedottaa verkkosivuilla ja lehdessä. Ja jos on asiaa, voi soittaa kollegalle tai lähettää sähköpostia.
A: Kaikki nämä perinteiset keinot ovat käytössä somen lisäksi. Sosiaalisen median kanavilla tavoitan isomman joukon ihmisiä, ei pelkästään yhdistyksen jäseniä. Meillä ainakin ihan jokainen ihminen on yhdistyksen kohderyhmää. Ja jos kysyn vinkkejä sosiaalisessa mediassa – esimerkiksi toiminnanjohtajien Facebook-ryhmässä tai avoimesti Twitterissä – isompi joukko voi antaa neuvoja ja kaikki kiinnostuneet näkevät vastaukset. Kyseessä on siis avoin ja läpinäkyvä joukkoistaminen. Ja kuka sitä paitsi haluaa olla enemmän puhelimessa tai sähköpostin ääressä?
Tj: No joo, mutta ei minulla ole ainakaan aikaa tuollaiseen somessa hengailuun ja roikkumiseen, kun on ne työtkin tehtävänä. En pysty ottamaan mitään lisätöitä tähän palettiin, vuorokauden tunnit meinaavat loppua jo nyt.
A: Meneehän somen haltuunotossa aluksi aikaa. Sitten kun rutiinit ovat hallussa, ei somen käyttö ole välttämättä pois mistään tärkeästä. Päinvastoin, moni asia on helpompi ja kätevämpi hoitaa somessa. Puhelin kulkee aina mukana ja sillä napattu ja jaettu Instagram-kuva esimerkiksi avaa organisaation toimintaa paljon tehokkaammin kuin jäsenlehdessä julkaistu artikkeli.
Tj: Ehkä minäkin sitten voisin kokeilla. Mutta onhan se vähän noloa, kun en osaa. Miten niitä hashtagejakin oikein käytetään?
A: Hienoa! Somea oppii vain tekemällä ja kokeilemalla. Twitteriin tulee koko ajan uutta väkeä, jotka vasta ottavat twiittaamista haltuun. Kokeneemmat neuvovat mielellään. Eikä sitä paitsi ole yhtä oikeaa tapaa somettaa. Persoonallisuus ja oma tyyli on plussaa. Rohkeasti vaan mukaan!
***
Lue myös:
Mikä järjestöjohtajia somessa mietityttää
Kuuntele ja keskustele – järjestöjohtaja sosiaalisessa mediassa
Kommentit
Kirjoita kommentti