Kuusi tapaa, joilla some tekee järjestösi elämästä helpompaa

Miksi järjestön kannattaa käyttää sosiaalista mediaa? Parhaimmillaan sosiaalinen media tekee niistä asioista, joita järjestö joka tapauksessa tekisi, helpompia ja edullisempia. Vuoden 2018 Järjestödigi-kartoituksessa lähes 400 suomalaista järjestöä kertoi, miten sosiaalinen media tukee heitä tavoitteessaan.

Viestintä-Pirittan bloggaaja Susanna Koivisto kävi Järjestödigi-kartoituksen aineistoa läpi kandidaatin tutkielmassaan keväällä 2019. Aineistoa tutkiessa löytyi useita tapoja, joilla sosiaalinen media tukee järjestöjä toiminnassaan. Tähän blogipostaukseen on poimittu kuusi vastauksissa eniten toistunutta asiaa.

1. Näkyvyys ja brändi

Sosiaalinen media tukee järjestöjä näkyvyyden lisäämisessä ja brändin kehittämisessä. He haluavat antaa itsestään aktiivisen, ammattimaisen ja positiivisen kuvan sekä oikoa vääriä käsityksiä järjestöönsä liittyen. Brändityötä tehdään myös oman järjestön sisällä: järjestöissä pyritään lisäämään yhteenkuuluvuutta tai harrastusylpeyttä.

Näkyvyys ja brändi ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat moneen muuhun asiaan järjestössä, kuten esimerkiksi tällä listalla myöhemmin mainittaviin markkinointiin ja jäsenhankintaan.  Osa vuonna 2018 Järjestödigi-kartoitukseen vastanneista kertoo, että sosiaalinen media on helppo ja kustannustehokas tapa näkyvyyden lisäämiseen.

2. Tiedottaminen

Suomalaiset järjestöt kertovat, että tiedottaminen on helpompaa sosiaalisen median avulla kuin perinteisiä kanavia käyttäen. He myös kertovat, että sosiaalinen media auttaa kohderyhmän tavoittamisesta. Tiedottamista tehdään niin organisaation sisällä, kuin myös verkostoissa ja sidosryhmille.

Järjestön tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi sähköpostilistan avulla tai monimutkaisemman sähköisen työpöydän avulla.

3. Markkinointi

Vaikka järjestöissä ei tavoitellakaan taloudellista voittoa, niissä puhutaan markkinoinnista ja mainostamisesta. Suurimmalle osalle järjestöjä markkinoitavat tuotteet ovat järjestön tapahtumat, tilaisuudet ja koulutukset, mutta osa markkinoi myös palveluita ja tuotteita.

Useat suomalaiset järjestöt kertovat, että kun he markkinoivat tapahtumaa sosiaalisessa mediassa, he saavat enemmän osallistujia.

4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Suomalaiset järjestöt ottavat kantaa asioihin, osallistuvat julkiseen keskusteluun, muokkaavat asennepiiriä tai ovat vuorovaikutuksessa päättäjien kanssa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kerrotaan olevan paikka, jossa omalle järjestölle tärkeitä asioita voi tuoda esille.

Suomalaiset järjestöt tekevät siis aktiivisesti vaikuttajaviestintää, vaikka käsite ei sellaisenaan ole tuttu. Sosiaalinen media auttaa järjestöjä vaikuttajaviestinnän tekemisessä.

5. Jäsenhankinta

Jäseniä, vapaaehtoisia ja harrastajia hankitaan suomalaisissa järjestöissä sosiaalista mediaa apuna käyttäen. Järjestöt kertovat, että esimerkiksi erilaiset kampanjat tuovat heille lisää jäseniä. Jäsenhankinta ei aina välttämättä ole erillinen tai oma osansa viestintää, vaan jäsenmäärän kasvu sivutuotteena, kun viestintä ja markkinointi on onnistunutta.

6. Sisäinen työskentely ja keskustelu

Nykyaikaisessa järjestössä sosiaalisen median ja digitaalisten apuvälineiden käytöstä on tullut osa arkipäivää. Jo yhdellä järjestöllä voi olla useita kanavia käytössään sisäisen työskentelyn ja keskustelun tukena.

Blogitekstin kuva: Pixabay

Susanna Piiroinen

susanna@viestintapiritta.fi

Lisää tältä kirjoittajalta