Kirjastot sosiaalisessa mediassa, osa 1/2: Kallion kirjaston 5 vinkkiä onnistumiseen

Kallion kirjastoa pidetään Suomen edelläkävijänä sosiaalisessa mediassa. Mikä on aktiivisen sometuksen salaisuus ja miten kirjaston henkilökunta saadaan mukaan postaamaan? Erikoiskirjastovirkailija Janne Palander kertoo, miten menestys on saavutettu.

Kallion kirjasto hyppäsi mukaan sosiaaliseen mediaan heti vuonna 2007, kun Facebook rantautui Suomeen. Kirjasto päätti jo silloin kokeilevansa kaikkea, mitä eteen tulee. Testaamalla löytyy oikeat välineet.

Vuonna 2013 mukaan tuli Instagram, joka hyödytti kirjastoa heti: Instagram-postauksen pystyi jakamaan eteenpäin Facebookissa, jolloin tuli hoidettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

– Kuvallinen kerronta oli helpompaa osalle henkilökunnasta. Kuvan ottaminen sujuu niiltäkin, jotka eivät halua tuottaa tekstiä, kertoo Kallion kirjaston sosiaalisesta mediasta vastaava erikoiskirjastovirkailija Janne Palander.

Onnistumisen salaisuus on ollut kirjaston ja sen johdon asenne sosiaalista mediaa kohtaan. Työajassa on otettu huomioon, että viestintä ja sosiaalinen media vievät aikaa.

Janne ottaa kaikki halukkaat mukaan tuottamaan Kallion kirjaston sosiaalista mediaa. Mukaan pääsee jokainen, joka osoittaa kiinnostusta.

Kallion kirjaston aktiivisuus ei ole hyödyksi ainoastaan omalle kirjastolle, vaan kaikille kirjastoille koko Suomessa. Sen takia siihen halutaan panostaa. Vaikka Kallion kirjasto ei ole käyttänyt rahaa maksettuun mainontaan, sosiaalisen median tuoma näkyvyys on suoraan muutettavissa euroiksi.

Ei sääntöjä tai rajoitteita

Instagramissa viestitään virallisista asioista, markkinoidaan tapahtumia ja kerrotaan kirjaston arjesta. Kun Jannelta kysyy, onko kirjasto laatinut visuaalisia linjauksia, vastaus tulee nopeasti:

– Ei todellakaan!

– Kallion kirjaston Instagramin lähtöidea on, että tekemisen pitäisi olla hauskaa ja helppoa. Mitä enemmän rajoitteita tekemiseen on, sitä enemmän se rajaa tekemisen iloa ja sisältöä, Janne selventää.

Kirjastolla ei ole visuaalisia sääntöjä, eikä sääntöjä aiheistakaan. Jos joku haluaa postata jostain aiheesta ja kokee sen tärkeäksi, niin siihen on mahdollisuus.

Yksi sääntö on, että Kallion kirjasto viestii moniäänisesti, mutta silti aina Kallion kirjastona. Allekirjoituksia käytetään vain henkilökohtaisissa kirja-arvioissa ja muissa vastaavissa, muuten viestijänä on Kallion kirjasto.

Someseinä auttaa mittaamisessa

Yleensä viestinnässä lähdetään liikkeelle kohderyhmä edellä. Kirjasto pyrkii kuitenkin tavoittamaan kaikkia, joten Kallion kirjastossa pyritään tekemään monipuolista viestintää ja katsotaan vasta sen jälkeen, ketä tavoitettiin. Instagramin ansiosta Kallion kirjaston seuraajat sosiaalisessa mediassa yleisesti ovat nuorempia kuin muissa kirjastoissa keskimäärin.

Sosiaalista mediaa Kallion kirjasto mittaa someseinän avulla.

– Seinällä näkyy kirjaston julkaisemia somekuvia ja kuinka kattavia julkaisut ovat olleet. Suosituimpia postauksia tähän mennessä ovat olleet mm. kuva kirjaston kirjaan tehdystä ostoslistasta, kirjastossa pidetyt häät ja perinteisessä mediassakin uutiskynnyksen ylittäneet varastetut säkkituolit, Janne kertoo.

Hän uskoo, että kirjaston suuri kävijämäärä on osittain sen ansiosta, että kirjasto muistuttaa aktiivisesti olemassaolostaan. Kuitenkaan lukuja siitä, kuinka moni tulee kirjastoon nimenomaan sosiaalisessa mediassa nähtyjen postausten ansiosta, on vaikea sanoa.

Palautetta Kallion kirjasto saa paljon sosiaalisesta mediasta muilta kirjastoilta ympäri Suomea. Kirjastot seuraavat toisiaan ristiin ja sosiaalisen median ansiosta tietävät, millaisia juttuja muissa kirjastoissa tehdään.

Tulossa pian: lukiolaiset valtaavat kirjaston!

4.–11.4. luvassa on Kallio takeover eli Kallion lukio ottaa kirjaston sosiaalisen median kanavat haltuun yhdeksi viikoksi. Janne arvelee, että kirjaston Instagram- ja Snapchat-kanavat ovat aktiivisia tuolla viikolla, sillä nuo kanavat ovat luontevia nuorille.

Sen jälkeen, kun lukiolaiset ovat viikon ajan vastanneet kirjaston viestinnästä, he tulevat töihin kirjastoon yhdeksi päiväksi. Kun siis tuona päivänä asiakas tulee kirjastoon, vastassa onkin kirjastotyöntekijän sijasta lukiolainen. Kun takeover on ohi, lukiolaiset pitävät kirjaston työntekijöille somekoulutuksen.

Takeover on osa Kallion lukion kirjastokurssia, joka järjestetään ensimmäistä kertaa. Opettajat ottivat yhteyttä kirjastoon, ja pidettiin yhteinen ideapalaveri.

– Opiskelijoilla oli niin paljon upeita ideoita, että olin ihan uuvuksissa palaverin jälkeen. Toivon, että kurssin jälkeen nuorten seuraajien määrä kasvaa Kallion kirjaston sosiaalisen median kanavissa, Janne kertoo.

Jannen vinkit kirjastoille sosiaaliseen mediaan

1. Pitää vain aloittaa. Ei ole olemassa ”Instagram for dummies” -ohjetta, jonka avulla saisi tietyn ajan kuluttua varmaa menestystä.

2. Kannattaa seurata omaa tekemistä ja katsoa, mikä toimii. Jos viime vuonna eläimistä tykättiin, kannattaa tänäkin vuonna tehdä eläinpostauksia.

3. Olkaa vuorovaikutteisia. Käykää vähintään tykkäämässä, jos joku tägää kirjaston kuvaan.

4. Ottakaa kaikki halukkaat mukaan sosiaalisen median päivittämiseen, ja tehkää siitä mahdollisimman helppoa ja hauskaa.

5. Kokeilkaa rohkeasti kaikkea uutta!

Blogitekstin kuva: Pixabay

Susanna Piiroinen

susanna@viestintapiritta.fi

Lisää tältä kirjoittajalta