Järjestösomekartoitus 2015 ja some-trendit 2016

Viestintä-Piritta kartoittaa ja tutkii järjestöjen sosiaalisen median käyttöä vuosittain. Järjestösomen asiantuntija Piritta Seppälä on kirjoittanut järjestösome-trendit nyt neljänä vuonna. Järjestösomen tilaa kuvaava kartoitus tehtiin nyt toista kertaa. Kartoituksen ja analyysin teki tänä vuonna opinnäytteenään Elina Sorsa. 

 

Tässä blogiartikkelissa kerrotaan koostetusti, missä järjestöt sosiaalisen median käytössä tällä hetkellä ovat ja millaisia tulevaisuudennäkymiä järjestösomessa on edessä. Analyysi ja ennuste perustuvat sekä käytännön kokemukseen, keskusteluihin järjestöviestijöiden ja -toimijoiden kanssa, sekä toistamiseen tehtyyn Järjestösome-kartoitukseen.

 

Järjestösome-kartoituksen tulokset ja Järjestösome-trendit 2016 julkaistiin Helsingissä torstaina 10.12.2015. Bloggauksen lopusta löytyy kaksi SlideShare-esitystä, joista toinen pitää sisällään tiivistelmän ja yhteenvedon Elina Sorsan tekemästä Järjestösome-kartoituksesta ja toinen puolestaan Piritta Seppälän tekemät Järjestösome-trendit.

Blogitekstin lopusta löydät myös neljään osaan jaetun Järjestösome-kartoituksen tulosten julkistuksen sekä Järjestösome-trendit 2016 -esittelyn tallenteet upotettuina.

 

Järjestösome-trendit 2016 ja Järjestösome-kartoituksen tulokset

Järjestöjen sosiaalisen median käytössä on tapahtunut vuoden aikana tasaista kehitystä ja erityisesti seuraavat asiat nousivat vahvasti esille kartoituksen tuloksia analysoitaessa:

• Järjestöt haluavat kehittää some-viestintäänsä ja keskittyä nyt käytössä oleviin palveluihin enemmän kuin uusien kanavien käyttöönottoon.
• Sosiaalisen median käyttö on vielä tällä hetkellä tiedottamispainotteista viestintää, mutta oivalluksia järjestön ydintoiminnan jalkautuksesta sosiaaliseen mediaan alkaa olla jo näkyvissä.
• Rohkeus viedä järjestötoimintaa someen käytännössä ja kokeilla erilaisia tapoja toimia on lisääntynyt ja uudenlaisten toimintamallien suunnannäyttäjiä löytyy järjestöjen joukosta.
• Järjestöihmiset (johtajat, työntekijät, vapaaehtoiset, jäsenet, luottamushenkilöt…) näkyvät ja kuuluvat entistä vaikuttavampina sosiaalisessa mediassa. Vihapuhe aktivoi ihmisiä keskustelemaan järjestöille tärkeistä asioista somessa enemmän ja näin tekemään suoraa vaikuttamistyötä verkossa.
• Videoviestintä nousee pinnalle toden teolla nyt: Periscopen kaltaiset helpot sovellukset mahdollistavat järjestöillekin mahdollisuuden jakaa toimintaansa verkkoon uusilla ja mielenkiintoisilla tavoilla.

 

Alla on yhteenveto Piritta Seppälän koostamista Järjestösome-trendeistä 2016, joita on täydennetty Järjestösome-kartoituksesta kerätyillä tiedoilla. Kartoitukseen saatiin vastauksia yhteensä 50 eri järjestöltä, joihin kuului edustus kaikilta järjestösektoreilta, mukaan lukien pienet, keskisuuret ja suuret organisaatiot. Elina Sorsan koko opinnäyte on luettavissa täältä.

 

1. Visuaalisuutta ja videoviestintää

Useita kuluneita vuosia on tituleerattu jo aiemmin “videoiden vuosiksi” erilaisissa sometrendi-julkaisuissa. Vasta nyt järjestöjen kohdalla voidaan kuitenkin odottaa videoiden vuoden olevan todella edessä. Periscopen kaltainen äärimmäisen helppokäyttöinen live-videoiden lähettämiseen perustuva sovellus tai Snapchatin MyStoryn kaltaiset kertaluontoiset tarinat tekevät videoviestinnästä aiempaa helpompaa, aiemmasta poikkeavampaa ja viestinnän ulottuvuuksia lisäävää.

Järjestösome-kartoitusta tehtäessä syyskuussa 2015 Periscope ei vielä noussut esiin monissa vastauksissa, mutta loppuvuoden myötä kasvaneen innostuksen myötä on odotettavissa, että myös järjestöt alkavat hyödyntää live-lähettämistä toiminnastaan, tapahtumistaan ja tilaisuuksistaan. Samalla myös live-striimauksen sääntöihin keskitytään, joka voi edesauttaa some-linjausten lisääntymistä järjestöissä.

Järjestösome-kartoitukseen vastanneista 47%:lla järjestöistä on tällä hetkellä jonkinlaiset ohjeistukset tai linjaukset henkilöstölleen ja luottamushenkilöille.

 

2. Kehittämistä ja uskallusta kokeilla uutta

Erityisen kiinnostava tulos Järjestösome-kartoituksen tuloksissa oli vastaus kysymykseen: Mitä uusia sosiaalisen median palveluja järjestösi aikoo ottaa käyttöön vuoden 2016 aikana?

35% vastaajista ilmoitti, että järjestössä ei vuonna 2016 aiota ottaa uusia kanavia käyttöön. Sen sijaan panostetaan ennemminkin jo olemassa olevien palveluiden käytön kehittämiseen sekä sosiaalisen median juurruttamiseen osaksi organisaation toimintaa entistä paremmin.

Ilmassa on selvästi halu löytää konkreettisia ja aitoa hyötyä tuottavia sosiaalisen median käytön tapoja. Tarve kehittää toimintaa on suuri, mutta linjat hakevat vielä muotoaan. Vuoden 2016 aikana yhä useammissa järjestöissä tullaan keskittymään tavoitteellisen ja mitattavan sosiaalisen median tekemiseen. Some-strategioita laaditaan ja kehitetään saavutettujen tulosten pohjalta (vuonna 2015 some-strategia oli 51%:lla vastanneista järjestöistä).

Järjestöissä uskalletaan kokeilla enemmän erilaisia some-toiminnan tapoja ja ollaan valmiita siirtämään syrjään sellaisia toimintamalleja, jotka eivät toimikaan. Järjestön missio alkaa löytää tiensä some-toimintoihin entistä paremmin. Sosiaalinen media tulee siis käytännössä auttamaan järjestöä toteuttamaan toimintansa ydintarkoitusta, kun ajatus somen roolista osana järjestön toimintaa selkenee. Toisissa järjestöissä voidaan panostaa vertaistuen tarjoamiseen somen avulla, kun toiset laittavat paukut varainhankinnan tehostamiseen sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi tällaisia konkreettisia tavoitteita ja niiden toteutumista osataan myös mitata entistä paremmin.

 

3. Aitous ja reaaliaikaisuus

Siloteltu todellisuus tulee rapisemaan ihmisten itsensä tekemän some-viestinnän ja esimerkiksi live-striimauksen myötä vuoden 2016 aikana. Myös järjestöt jakavat entistä enemmän tarinoita tästä hetkestä ja hyväksyvät sen, että esimerkiksi videojälki voi olla rosoista ja tärisevää hiotun ja viilatun sijaan.

Järjestöt jakavat vastuuta sosiaalisen median kanavien ylläpidon suhteen yhä enemmän myös vapaaehtoisille tai luottamushenkilöille, joka lisää järjestöviestintään enemmän aitoutta ja kiinnostavuutta.

 

4. Toiminta menee someen

Samalla kun järjestöissä opitaan tarkastelemaan sosiaalista mediaa enemmän tekemisen kuin tiedottamisen kautta, lisääntyy myös käytännön järjestötoiminta some-kanavilla. Oli kyse sitten sote-alan järjestöstä, joka tarjoaa jäsenilleen vertaistuen suljettuja ympäristöjä somen avulla tai urheiluseurasta, jonka tapahtumaviestintää tehostetaan sosiaalisessa mediassa, on suunta sama:

Sosiaalisessa mediassa tehdään, ollaan ja keskustellaan yhdessä samanhenkisten ihmisten kanssa – joko järjestön tarjoamilla areenoilla tai itseohjautuvissa ympäristöissä.

Järjestön rooli voi hyvinkin siirtyä yhteisöllisyyden areenoiden tarjoajasta yhteisöihin mukaan liittymiseksi, järjestön edustajien omien some-profiilien kautta. Samalla työ- ja yksityisminän erot hälvenevät järjestöön liittyvässä some-viestinnässä, vaikka asenne-eroja ja some-pelkoja on nähtävillä edelleen.

 

5. Ihmisistä vaikuttajia

Järjestösome-kartoituksen vastauksissa korostui myös lisääntynyt vihapuhe ja siihen liittyvät pelot. Samalla esiin nousi usko siihen, että järjestöihmisillä on rohkeutta aloittaa konkreettinen vaikuttamistyö sosiaalisen median kanavilla.

Järjestöjohtajat, -asiantuntijat tai jäsenet ottavat vuonna 2016 enemmän roolia järjestölle merkittävien asioiden edistäjinä some-areenoilla. Omilla nimillä ja kasvoilla esiintyen järjestön edustajat ohjaavat keskustelua tulevaisuudessa yhä voimakkaammin toivottuun suuntaan.

Suora vaikuttamistyö lisääntyy myös päättäjien ja median suuntaan.

 

6. Some-palvelut vuonna 2016

Periscope ja Snapchat
Kertaluontoisuuteen perustuva livelähettäminen ja elämästä tarinoiden kautta viestiminen yleistyy myös järjestötoiminnassa.

Instagram
Kuva- ja videoviestintä korostuu ja myös muut kuin nuoria tavoittelevat järjestöt tulevat mukaan Instagramiin.

Twitter
Järjestöihmisiä ja -vaikuttajia tulee lisää Twitteriin ja keskustelu järjestöille tärkeiden asioiden ympärillä kasvaa.

WhatsApp
Sisäinen viestintä ja jäsenille suunnatut tiedotteet muokkautuvat WhatsAppin tarjoamien mahdollisuuksien myötä. Sisäiset viestintäryhmät tai jäsenille suunnatut WA-tiedotteet ottavat jalansijaa järjestöviestinnässä.

 

 

Tutustu Järjestösome-trendeihin SlideShare-esityksen kautta tarkemmin:

Tutustu Järjestösome-kartoituksen tuloksiin SlideShare-esityksen kautta tarkemmin:

 

Järjestösome-kartoituksen julkistus ja Järjestösome-trendit 2016 esittelyn tallenteet by Infocrea.
Erityiskiitokset Jarmo Lahti striimauksen ja tallenteen tarjoamisesta!

Lue myös, miten striimausharjoituksen kanssa oikeasti kävi… 😀

Infocrea: Järjestösome-trendit 2016 -striimaus