Blog

}

Viewing post details...

Sosiaalisen median trendit järjestöille 2014

Koostin perinteiseen tapaani tärkeimmät sosiaalisen median trendit järjestöille vuodelle 2014. Peilasin omaa käytännön kokemuksen tuomaa näkemystäni lukuisiin niin suomalaisiin kuin ulkomaisiin some-trendilistauksiin ja tarkensin ajatuksiani myös Kaliforniassa tammikuussa käymieni #järjestösome-keskustelujen pohjalta. Kuten vuosi sitten, nostan nytkin esiin kuusi järjestöjen keskuudessa selkeästi nousussa olevaa sosiaalisen median trendiä.

1. Some-seurantaan, -analysointiin ja sisältöjen kehittämiseen panostetaan

Sosiaalisen median palvelut, niiden käyttäjien viestintätavat ja organisaatioiden ajatukset omasta toiminnastaan somessa elävät jatkuvasti. Tämä jatkuva muutos saa järjestöt keskittymään yhä enemmän oman some-toimintansa seurantaan ja analysointiin. Some-toiminnan tavoitteita ja toimintamalleja pystytään tarkentamaan mittaamalla onnistumista. Samalla opitaan lisää omasta kohderyhmästä ja sen kiinnostuksen kohteista järjestöä kohtaan. Tätä kautta järjestön someen tuottamat sisällöt kehittyvät ja muokkaantuvat koko ajan.

Järjestöissä ollaan myös herkempiä tekemään muutoksia ja viilauksia tehtyihin some-suunnitelmiin kuin aiemmin. Tähän pakottavat mm. Facebookin tälläkin hetkellä ajankohtaiset algoritmin muutokset.

2. Somesta tulee osa koko järjestön toimintaa

Sosiaalinen media ei ole enää irrallinen osa järjestön viestintää ja markkinointia, vaan siitä tulee kiinteä osa järjestön koko toimintaa. Yhä useammat järjestöjohtajat tulevat esiin viestimällä omalla nimellään ja kasvoillaan eri some-kanavissa. Jäseniä aktivoidaan jakamaan tietoa sosiaaliseen mediaan järjestötapahtumista. Sosiaalinen media näkyy ja kuuluu vahvemmin kaikkialla järjestön toiminnassa, myös sisäisesti.

Vuonna 2014 järjestöt liittävät sosiaalisen median osaksi viestintää ja markkinointia siten, että kaikki käytössä olevat kanavat ja toiminnot tukevat suunnitelmallisesti toisiaan. Usealla kanavalla yhtä aikaisesti tehtävää toimintaa osataan hyödyntää tavoitteellisen tehokkaasti.

3. Some-vastuunjako järjestön sisällä parantuu

Sosiaalisen median ylläpito ei ole enää ainoastaan järjestön viestinnästä tai markkinoinnista vastaavien tehtävä. Vastuuta jaetaan useammille toimijoille suunnitelmallisesti, some-tavoitteita mukaillen ja kokonaisresurssit huomioiden.

Sosiaalisen median vastuiden tulemista osaksi omia työtehtäviä ymmärretään paremmin ja yhteisten some-toimintamallien kehittämistä tehdään yhdessä kaikkien vastuullisten kesken. Pienissäkin järjestöissä somen käyttö vakiintuu ja helpottuu vastuunjaon myötä sekä resurssien mukaan tehtyjen some-toimintasuunnitelmien avulla.

4. Uusia some-palveluita otetaan käyttöön

Vuonna 2013 järjestöjen selkeänä kiinnostuksen kohteena oli Facebookin ohella Twitterin käyttö osana järjestön sosiaalisen median viestintäkokonaisuutta. Tänä vuonna jo käytössä olevien some-kanavien oheen harkitaan uusia, erityisesti oman kohderyhmän käyttämiä palveluita. Asenne uusien palveluiden testaamiselle on otollisempi ja lisäksi ollaan valmiita jättämään sivuun sellaisia kanavia, joiden toiminta ei tuotakaan haluttua tulosta.

Nuoria tavoitellaan mm. Instagramista ja asiantuntijajärjestöt kasvattavat läsnäoloaan LinkedInissä. Facebook ja Twitter säilyvät edelleen järjestöjen käyttämien kanavien joukossa, mutta painopisteitä muutetaan some-tavoiteasettelun ja sisällön toimivuuden myötä. Google+:n mahdollisuuksia tarkastellaan muiden kanavien ohessa mm. sen YouTube-kommenttilinkitysten ja verkkosivujen G+ jakopainikkeiden hyödyllisyyden vuoksi.

5. Aito vuorovaikutus, keskustelu ja jäsenten palvelu somessa lisääntyy

Järjestöissä opitaan kuuntelemaan jäsenten ja järjestön asioista kiinnostuneiden ääntä paremmin. Kaikki sosiaalisen median viestintä ei enää ole pelkkää toimistolta lähtevää päivitystä omille kanaville, vaan yhä useammat hyödyntävät some-monitorointiin keskittyviä välineitä ja etsivät aktiivisesti keskusteluja, joita järjestöön liittyen sosiaalisessa mediassa käydään. Rohkeus mennä mukaan näihin keskusteluihin lisääntyy.

Jäsenpalvelun lisääminen osaksi järjestön sosiaalisen median viestintää tulee ajankohtaiseksi monessa organisaatiossa, vähintään suunnitteluasteella. Erilaiset tavat kommunikoida suoraan jäsenten kanssa lisääntyvät ja somen rooli palvelukanavana kasvaa.

6. Kuvaa ja videota käytetään uusilla tavoilla

Kuvan ja videon rooli osana järjestön viestintää lisääntyy somekanavilla. Älypuhelimen käyttö materiaalin tallentamisessa yleistyy ja kuvaamisessa keskitytään kiinnostuksen herättävän materiaalin tekemiseen. Järjestöt tuottavat itse ja jäsentensä avulla kuva- ja videomateriaalia, jota jaetaan verkossa eteenpäin enemmän ja aiempaa useammilla kanavilla.

Järjestöt ottavat käyttöönsä kuvan- ja videonjakoon liittyviä palveluita, kuten nuorten suosiman Instagramin tai verkkonäkyvyyttä parhaimmillaan kasvattavan Pinterestin. Videoiden kohdalla kokeillaan kuuden sekunnin luuppina pyöriviä videoita tuottavaa ja Twitteriin helposti linkittyvää Vinea tai Instagram-videoita. YouTube säilyttää edelleen asemansa videoiden jakamisen alustana.

Alta löydät muutaman laajemman some-trendianalyysin Suomesta ja maailmalta.

Share Button

Comments

5 thoughts on “Sosiaalisen median trendit järjestöille 2014

  1. Tosi hyvä, asiantunteva ja ennenkaikkea positiivinen listaus.

    “Yhä useammat järjestöjohtajat tulevat esiin viestimällä omalla nimellään ja kasvoillaan eri some-kanavissa. Jäseniä aktivoidaan jakamaan tietoa sosiaaliseen mediaan järjestötapahtumista. ” Aivan totta, on tosi tärkeää, että niin järjestöjohtajat, työntekijät, vapaaehtoistoimijat kuin jäsenetkin ovat aktiivisia somessa. Sillä järjestö olemme me kaikki.

    Valitettavan harva järjestöjohtaja on (vielä) aktiivinen esim. Twitterissä, mutta eiköhän tässä tapahdu edistymistä tämän vuoden kuluessa, niin kuin optimistisesti kirjoitat :) On tosi tärkeää, että toiminnanjohtaja ja/tai puheenjohtaja näyttävät esimerkkiä. Persoona on laitettava peliin.

    Somessa on järjestöille valtasti mahdollisuuksia, kun vaan osattaisiin hyödyntää ne. Kohdan 6 koen haastavimpana, erityisesti videoiden käytön. Mutta ehkäpä jostain löytyy vapaaehtoinen, joka osaa tuottaa Lapsettomien yhdistys Simpukalle hyvää videomateriaalia :)

  2. Pingback: Sosiaalisen median trendit järjestöil...

  3. Kiitos hyvistä näkemyksistäsi, Anne!

    Uskon kaikkien näiden asioiden etenevän pala palalta tämän vuoden kuluessa. Rohkeus viestiä somessa niin järjestönä kuin omilla kasvoilla lisääntyy, eikä keskustelua ihmisten kanssa myöskään enää pelätä. Kun somen käyttö organisoidaan järkevästi järjestöjen rakenteisiin, uskon meidän näkevän tämän vuoden puolella jo huomattavia askeleita niin vaikuttamisviestinnässä kuin some-kampanjoiden osalta.

    Videokohtaan vinkki: testaa Vinea (lataa appsi puhelimeen), se tarjoaa mielenkiintoisia ja helppoja mahdollisuuksia tuoda esimerkiksi tapahtumia esille Twitterissä, ja myös muilla kanavilla.

  4. Pingback: Miksi #Twitter? | Pelasta maailma

  5. Pingback: Suositun blogin salaisuus? | Viestintä-Piritta

Leave a Reply

You may use this HTML tags and attributes:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


five × = ten

AVAA
Viestintä-Piritta
Aleksis Kiven katu 50 a 5
00510 Helsinki

info@viestintapiritta.fi

0400-622046

Y-tunnus: 2321368-2