Blog

}

Viewing post details...

Järjestösome-trendit 2018

Järjestösome-trendit 2018



Viestintä-Pirittan Piritta on kirjoittanut järjestösome-trendit vuodesta 2013 lähtien ja julkaisee trendit nyt kuudetta kertaa. 


Tähän bloggaukseen Piritta Seppälä on koonnut 10 trendiä, joiden hän ennustaa toteutuvan järjestöjen some-toiminnassa ja yleisesti sosiaaliseen mediaan liittyen vuoden 2018 aikana.  


Kirjoittaessaan vuoden 2018 järjestösome-trendejä Piritta tarkasteli myös aiempien viiden vuoden ennusteita. Ne tarjosivat erittäin mielenkiintoisen ja monelta osin myös toteutuneen matkan järjestöjen somen käytön kehittymiseen ja myös tulevaisuuteen. 


Bloggauksen lopussa on SlideShare-esitys, johon Piritta on nostanut mukaan näkymiä aiempien vuosien trendeistä liittyen alla oleviin kymmeneen sometrendiin. 


Järjestösome-trendit 2018 julkaistiin 15.12.2017 Järjestödigi-kartoituksen julkaisutilaisuudessa. 


1. Sisäinen some

Sisäiseen viestintään panostetaan järjestöissä enemmän vuonna 2018 ja sosiaalinen media on yksi merkittävä työkalu osana kokonaisuutta. Sisäistä viestintää suunnitellaan kokonaisvaltaisesti koko järjestökenttä huomioiden sekä yhdessä kehittäen. 


2. Facebook

Facebook säilyttää asemansa järjestöjen käyttämien kanavien kärjessä – niin sisäisissä kuin julkisissa ympäristöissä. Facebookin eri toiminnallisuuksia hyödynnetään laajemmin ja Facebook-sivu alkaa olla lähes joka järjestöllä, niin pienillä kuin suurilla. 


Sisäiset toimintatavat ja -ympäristöt lisääntyvät järjestöjen käytössä entisestään ja toimintaa viedään myös konkreettisesti Facebookiin, esimerkiksi jaostoiminnan tai työryhmien työskentelyalustana. 


3. Videot

Videoiden tekemisen kynnys madaltuu entisestään ja järjestötoimintaa tuodaan esille itse tehdyillä, mutta laadukkailla videoilla. Älypuhelimia hyödynnetään niin videoiden kuvaamiseen ja editointiin. Videoita suunnitellaan ja niiden sisällöissä hyödynnetään monipuolisuutta: esittelyvideoista siirrytään järjestöä kuvaaviin rentoihin sisältöihin. 


4. Vastuunjako

Järjestön some-kanavien sisällöntuotannon vastuuta jaetaan entistä enemmän jäsenistölle ja järjestötoimintaa tekeville ihmisille. Viestintävastaavat johtavat edelleen some-ylläpitoa, mutta yhdessä tehtyjen ylläpidon pelisääntöjen avulla eri ylläpitäjille annetaan vapaus tuottaa sisältöjä ilman turhia tarkastuskierroksia. 


5. Ihmiset

Some-viestintää ja -toimintaa rakennetaan järjestön tavoittelemien kohderyhmien mukaan. Ihmisten hajautuminen useille kanaville haastaa kuitenkin järjestöjä suunnittelemaan omaa toimintaansa paremmin. 


Kanavapaljous sekä ahdistaa, mutta samalla valintoja uskalletaan tehdä rohkeammin. Järjestöt tuntevat kohderyhmiensä käyttämiä viestintäkanavia entistä paremmin. 


6. Kanavat

Kanavamäärän katto on saavutettu järjestöissä. Uusia kanavia ei oteta käyttöön, vaan nykykanavien käyttöä kehitetään. Facebook kulkee kanavien kärjessä ja suosittujen järjestökanavien joukossa paikkansa on lunastanut myös Instagram. WhatsAppin rooli sekä sisäisesä että ulkoisessa viestinnässä vahvistuu. 


7. Kehittäminen

Viestinnän onnistumiseen perustuvien nykytila-analyysien avulla vanhoja some-strategioita päivitetään ja selkiytetään. Järjestöt haluavat istua alas tarkastelemaan tekemäänsä viestintää ja onnistumisiaan sekä oppia tuloksista. 


Pienet resurssit monessa järjestössä ohjaavat entistä tarkempaan suunnitelmallisuuteen, jotta someen laitettu aika maksaisi itsensä mahdollisimman hyvin takaisin. 


8. Some=viestintä

Alati muuttuva some-ympäristö vaatii jatkuvaa onnistumisen analysointia. Muutos on hyväksytty osana järjestön viestintää ja myös toimintaa. Some-onnistumisen analyysien ja tulosten avulla monessa paikassa kehitetään järjestön koko viestintää aiempaa toimivampaan suuntaan. 


9. Viestintä=toiminta

Puhe some-viestinnästä vähenee, kun somen mahdollisuuksia hyödynnetään entistä enemmän itse järjestötyön tekemiseen. Sosiaalinen media ei ole jatkossa enää pelkkää kohderyhmille suunnattua ulkoista viestintää, vaan some-työkalujen avulla mallinnetaan myös järjestötoimintaa uudenlaisiin malleihin tavoiteltujen ihmisten käyttämät kanavat edellä. 


10. Some=järjestötyö

Somesta tulee osa järjestön ydintoimintaa: siellä tehdään vaikuttamistyötä, viestitään, tarjotaan vertaistukea, luodaan toimintaryhmiä, pidetään yhteyttä valtakunnallisesti tai pienten ryhmien kesken, palvellaan jäseniä, kehitetään toimintaa yhdessä, tehdään varainhankintaa jne… 


Some ei ole enää some

Sosiaalinen media lakkaa olemasta se, mistä puhutaan somena. Siitä vakiintuu järjestön yleinen ja arkinen toimintaympäristö, jota ei ajatella enää erillisenä ja pakollisena palana. Se on osa järjestöä. 


***************

Tutustu myös Järjestödigi-kartoituksen tuloksiin lataamalla white paper. 

***************

Lataa 39-sivuinen white paper tästä.

Selaa Järjestösome-trendien 2018 julkaisun SlideShare-esitys alta. 

Share Button

Comments

Leave a Reply

You may use this HTML tags and attributes:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

AVAA
Viestintä-Piritta
Aleksis Kiven katu 50 a 5
00510 Helsinki

info@viestintapiritta.fi

0400-622046

Y-tunnus: 2321368-2