Järjestösomekartoitus 2016 ja sometrendit järjestöille 2017

Tässä blogiartikkelissa kerrotaan koostetusti, missä järjestöt sosiaalisen median käytössä tällä hetkellä ovat ja millaisia tulevaisuuden näkymiä järjestösomessa on edessä.

Järjestösome-kartoituksen tulokset nousevat suoraan suomalaisille kaiken kokoisille ja eri sektorien järjestöjen edustajille tehdyn kartoituksen vastauksista. Blogikirjoituksen alkuosion on koostanut kartoituksen tehnyt Elina Sorsa. Lisätietoja analyysistä voi tiedustella Elinalta elina(at)viestintapiritta.fi.

Blogikirjoituksen toinen osio on tiivistelmä Piritta Seppälän nyt viidettä kertaa laatimista vuosittaisista sometrendeistä järjestöille Suomessa. Sometrendit pohjaavat nyt pinnalla oleviin verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön yleisiin ilmiöihin, Viestintä-Pirittan asiantuntijoiden työnsä kautta keräämään kokemukseen pohjaavaan tietoon, keskusteluihin järjestöjen viestinnästä vastaavien henkilöiden kanssa ja sitä kautta juuri suomalaisille järjestöille suunnattuihin somen tulevaisuuden suuntaviivoihin.

 

Järjestösome-kartoitus ja sometrendit julkaistaan vuosittain, jotta järjestöt koosta ja toimintaalastaan riippumatta voivat peilata omaa tekemistään muiden järjestöjen some-viestintään. Tarkoituksenamme on havainnollistaa pinnalla olevaa tilannetta ja muutosta, tarjota ideoita ja inspiraatiota muiden tekemän työn ja kokemusten kautta sekä antaa vinkkejä ja hyödyllisiä toimintamalleja jokaisen järjestön sosiaalisen median käytön hyödyntämiseen tehokkaasti osana järjestön kaikkea toimintaa ja strategisia tavoitteita.

Järjestösome-kartoituksen tulokset ja Järjestösome-trendit 2017 julkaistiin Helsingissä perjantaina 16.12.2016. Blogikirjoituksen lopusta löytyy SlideShare-esitys, joka sisältää tilaisuudessa esitellyn materiaalin sekä laajempaa tietoa niin kartoituksen tuloksista kuin järjestösome-trendeistä 2017.

 

Järjestösome-kartoitus 2016 – Nousevat teemat

1. Strategia ohjaa somea
Järjestöt tekevät yhä enemmän some-strategioita, jotka ohjaavat sekä selkiyttävät toimintaa ja viestintää somessa. Tänä vuonna lähes 90 prosentilla kyselyyn vastanneista järjestöistä oli olemassa tai tulossa sosiaalisen median strategia. Viime vuonna vastaava luku oli 75 %, joten selkeää kasvua strategian saralla on nähtävissä.

2. Laadukkaat sisällöt
Järjestöt haluavat tuottaa entistä suunnitelmallisempaa ja paremmin omille kohdeyleisöilleen suunnattua sisältöä some-kanavilleen. Hyvin suunniteltu, laadukkaasti toteutettu ja oikein kohdennettu sisältö on lähtökohta, jota kohti halutaan pyrkiä.

3. Some-lähettiläät: ihminen viestii ihmiselle
Noin puolet kyselyyn vastanneista järjestöistä on jo ottanut vapaaehtoiset osaksi some-toimintaansa. Aiemmin järjestöjen vapaaehtoiset ovat olleet pääosin ylläpitäjinä tai julkaisujen jakajina, mutta tänä vuonna on nähtävillä selkeä some-lähettiläiden trendi. Some-lähettiläitä on joissain järjestöissä jopa koulutettu organisaation sanansaattajiksi. Vapaaehtoisten avulla järjestön viesti voi levitä aiempaa tehokkaammin – ja ehkä jopa vilpittömämmin.

4. Haastavat tilanteet ja #somehäirintä
Järjestöjen uutena huolenaiheena on #somehäirintä. Vihapuhe, trollaus, ahdistelu ja erilaiset vihakampanjat ovat löytäneet uusia väyliä ja tuoneet verkossa tapahtuvaa häirintää yhä näkyvämmäksi. Tämä asettaa järjestöt haasteen eteen: kuinka toimia, kun organisaatioon tai sen henkilöstöön kohdistuu jatkuvaa tai merkittävää somehäirintää? Monet järjestöt voivat joutua tekemään uusia viestintälinjauksia ja kriiseihin valmistavia strategioita toiminnan laadun varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin takaamiseksi.

5. Blogikirjoittaminen lisääntynyt
Blogeja luetaan Suomessa paljon ja se näkyy myös järjestöjen viestintäkanavien valinnoissa. Järjestöbloggaaminen on tämän vuoden aikana noussut suositummaksi, ja myös järjestöjohtajat valitsevat yhä useammin blogin yhdeksi viestintäkanavistaan.

 

 

Yhteenveto järjestösome-kartoituksen tuloksista 2016

Järjestöjen suosituimpia some-kanavia ovat edelleen Facebook, YouTube, Twitter, Instagram ja blogit. Kanavien ominaisuuksien monipuolistuessa yhä useampi järjestö jättää lisäämättä kanavavalikoimaansa uusia some-palveluita ja panostaa sen sijaan jo olemassa olevien kanavien parempaan hyödyntämiseen.

Järjestöjohtajista noin 75 % on jo somessa. Johdon suosimat kanavat ovat edelleen Twitter, Facebook, Instagram, blogit ja LinkedIn – joskin blogien osuus on tämän vuoden tuloksissa hieman noussut.

Some-onnistumista mitataan noin ⅔ järjestöjä, mutta mittaaminen ei vielä ole kovin järjestelmällistä: yli neljäsosa vastaajista ei lainkaan raportoi tuloksia tai käytä niitä toiminnan kehittämisen välineenä. Onnistumista mitataan pääosin kanavien omilla analyysityökaluilla.

Noin 85 % vastaajajärjestöistä tekee maksettua mainontaa Facebookissa. Suurin osa vastaajista käyttää maksettuun mainontaan korkeintaan 50 euroa kuukaudessa. Aikaa someen käytetään yleensä korkeintaan tunti (noin 70 % vastaajajärjestöistä).

Noin ¾ vastaajajärjestöistä on kouluttanut ainakin osan henkilöstöstään somen käyttöön. Noin puolessa vastaajajärjestöistä on tehty some-linjaukset henkilöstön työ- ja vapaa-ajan someviestintää linjaamaan, ja noin ⅔ järjestöistä kannustaa henkilöstöään puhumaan työstä myös henkilökohtaisilla some-tileillä.

Järjestöjen haasteena sosiaalisessa mediassa on organisaation sisäiset asenne-erot: someen suhtaudutaan edelleen kovin kaksijakoisesti. Kun koko organisaatio ottaa somen osaksi työtä ja sekä ulkoista että sisäistä viestintää, järjestön some-viestinnästä tulee monipuolisempaa ja laadukkaampaa.

Muina haasteina ovat resurssien vähyys, sisällöntuotantoon liittyvät pulmat (mm. suunnitelmallisuus, mielenkiintoisuus ja tilien aktiivisuus), haastavat tilanteet ja häiriköinti sekä oman viestintätyylin ja -sävyn löytäminen.

Somen tulevaisuudessa nähdään sosiaalisen median arkipäiväistymistä osaksi järjestön kaikkea toimintaa. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että somen merkitys kasvaa, kanavamäärän kasvaminen pirstaloi kohdeyleisöjä laajemmalle alueelle ja somea käytetään koko ajan enemmän. Kaikki tämä vaatii järjestöiltä sisältöjen ja läsnäolon tarkempaa kohdentamista ja räätälöintiä. Lisäksi yhdeksi teemaksi nostettiin visuaalisuus: kuvia ja (live)videoita hyödynnetään jatkossa entistä enemmän.

Kartoitus toteutettiin verkkokyselynä, jossa oli yhteensä 59 vastaajaa.
Vastaajissa oli eri kokoisia järjestöjä kaikilta järjestösektoreilta.

 

Järjestösome-trendit 2017

1. Järjestön strategia ohjaa entistä enemmän some-toimintaa, joka vastaa suoraan jäsenistön tarpeisiin.

2. Nykykanavien mahdollisuudet otetaan laajemmin käyttöön.

3. Vastaanottajalle räätälöityyn ja tätä palvelevaan laadukkaaseen sisältöön panostetaan, myös mainostaen.

4. Uusia some-viestinnän tapoja kokeillaan rohkeasti. Joustavuus ja jatkuva uusiutuminen ovat normi.

5. Toimintaa kehitetään mittaamalla saaduilla tuloksilla.

6. Somea suunnitellaan, tehdään ja kehitetään yhdessä.

7. Henkilöstöä ja luottamushenkilöitä koulutetaan someen viestimään omilla profiileilla myös suljetuissa ympäristöissä.

8. Roolit hälvenevät ja somessa viestii yksi persoona.

9. Haastavistakin asioista uskalletaan puhua omilla nimillä myös työroolissa ja somehäirintään valmistaudutaan ennalta.

10. Somessa mennään ihmisten luo: keskusteluja seurataan entistä enemmän ja niihin mennään mukaan – niin järjestön tilit kuin niiden edustajat.