Verkkosivut – mitä sisältöä ja kenelle?

Järjestöjen ja yhdistysten verkkosivuasioita käsittelevän blogisarjan kolmannessa osassa perehdytään siihen, miten hyvät nettisivut on rakennettu ja millaista sisältöä siellä tulisi olla. Bloggarimme Susanna Koivisto haastatteli, Avoinen asiantuntijat Heikki Kallioinen, Tuomo Heikkilä, Viljami Salminen ja Heikki Saarinen vastasivat.

Verkkosivut – mitä sisältöä ja kenelle?

Haluaisit liittyä jäseneksi yhdistykseen. Googletat yhdistyksen nimen ja oman paikkakuntasi ja vastaan tulee sivut. Et ole ensin täysin varma, oletko oikean yhdistyksen sivuilla, koska etusivulla ei kerrota selkeästi, mistä on kyse. Näet paljon lyhenteitä ja vaikeita järjestösanoja, kuten ”toiminnanalat” ja ”pöytäkirjat”. Hirveästi olisi linkkejä ja asiaa, mutta et tiedä, miten liittyä yhdistyksen jäseneksi. Haluaakohan kyseinen yhdistys jäseniä ollenkaan, kun nettisivuilla ei ole ohjeita siihen? Kuulostaako tutulta?

 

Ovatko sivut tehty yleisöä varten?

Avoinen asiantuntijoiden mukaan suurin ongelma järjestöjen ja yhdistysten nettisivuilla on se, että sivut tehdään omalle organisaatiolle. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi tavassa jäsentää sisältöä nettisivuilla. ”Usein järjestöjen nettisivuilla törmää virastomaiseen rakenteen jäsentämis- ja esitystapaan ja sivut näyttävät siltä, kuin ne olisi tehty järjestölle itselleen”, Heikki Kallioinen avaa. Viljami Salminen on huomannut saman.

Salmisen mukaan hyvin rakennetun sivuston tunnistaa siitä, että sillä on selkeä päätavoite sen suhteen mitä käyttäjän halutaan tekevän. Tämä tavoite voi olla vaikkapa järjestöön liittyminen, lahjoituksen antaminen tai uutiskirjeen tilaaminen. Joka tapauksessa tavoitteen tulisi olla selkeä ja siihen johtavan polun mahdollisimman yksinkertainen loppukäyttäjälle.

Tuomo Heikkilä on huomannut, että monen asiantuntijaorganisaation on vaikea tehdä verkkoon sopivaa, helposti silmäiltävää ja ytimekästä sisältöä. Jotkut kuitenkin panostavat siihen ja he erottuvat joukosta positiivisesti. Vaikka sivustolla kerrotaan monista eri projekteista tai tapahtumista, se ei tuo sivulla kävijälle lisäarvoa, jos hän ei ymmärrä mitä nämä ovat ja kenelle tarkoitettuja.

Jos Heikkilä saisi antaa yhden vinkin jokaiselle nettisivujaan uudistavalle järjestölle, hän kehottaisi haastattelemaan ja osallistamaan nettisivujen loppukäyttäjiä. Hänen mukaansa liian usein lähdetään liikkeelle ”meidän nettisivut näyttävät vähän vanhoilta”-ajatuksella.

Järjestöllä saattaa olla tuntuma jäseniinsä, mutta heiltä kyselemällä saattaa tulla esiin yllättäviäkin näkökulmia, jotka tekevät lopputuloksesta paljon paremman. Sivuston kehittämistyötä kannattaa tehdä sivujen käyttäjien, esimerkiksi jäsenten, kanssa. Salminen rohkaisee järjestöjä olemaan myyvempiä myös Internetissä. ”Suomessa myyminen koetaan negatiivisena, mutta monet järjestöt hyötyisivät siitä ja myyvempi ote toisi heille lisää jäseniä ja tapahtumiin lisää osallistujia”, hän kertoo. Nettisivujen tulisi aina houkutella kävijöitä mukaan toimintaan. Jäseneksi liittymisen tulisi olla helppoa ja eri tapahtumista kertoessa tulisi aina kertoa myös, miten niihin pääsee mukaan.

 

Mitä sisältöä verkkosivuilla tulisi olla?

Jos yhdistyksessä tapahtuu paljon, verkkosivuille on helppo keksiä sisältöä. Jos taas ei tapahdu kovin paljoa, etusivulla ei välttämättä kannata olla tapahtumakalenteria, jossa lukee ”ei tulevia tapahtumia”. Tällaisessa tilanteessa kannattaa sitten kertoa menneistä tapahtumista tai parin kuukauden päässä olevista tulevista tapahtumista.

 

Heikki Saarisen mukaan etusivulta tulisi löytyä ainakin seuraavat tiedot:

• mikä yhdistys/järjestö on kyseessä
• missä toimii
• mitä varten se on perustettu
• miten liittyä jäseneksi
• miksi liittyä jäseneksi

Myös kuvat ovat tärkeä osa verkkosivujen sisältöä. Filmikameralla otetut kuvat, joissa näkyy keltaisella päivämäärät, eivät ole kovin hyvännäköisiä varsinkaan etusivulla. Mikäli järjestöllä ei ole kuvia omasta toiminnastaan, apuna voi käyttää ilmaisia kuvapankkeja, joita löytyy netistä paljon.

Saarinen muistuttaa järjestöjä myös kuvien käyttöoikeuksista: Googlen kuvahausta ei voi ottaa ensimmäistä koiranpentua omille kotisivuilleen. Kuvapankeilla sen sijaan on kuvien lisenssiasiat kunnossa.

Heikkilä haluaa korostaa, että kuvat kertovat paljon ja siksi niiden valintaan tulisi kiinnittää huomiota. Kuvien tulisi olla suoraan järjestön toimintaa kohti katsovia. Kuvien valinnassa tulisi ottaa huomioon kuvien laatu sekä pohtia, mitä valitut kuvat viestivät yleisölle. Lisäksi on tärkeää huomioida, että kuvissa näkyviltä ihmisiltä on lupa kuvien julkaisuun verkossa.

 

Muistilista järjestön nettisivuihin:

1. Tee sivut yleisöä, älä omaa organisaatiotasi varten.
2. Haastattele ja osallista nettisivujen käyttäjiä.
3. Ole rohkeasti myyvä internetissä.
4. Laadukkaat kuvat ovat tärkeä osa nettisivujen sisältöä.

 

********************

Viestintä-Piritta tarjoaa järjestöille ja muille organisaatioille tukea verkkosivujen uudistustyön alkuvaiheessa. Autamme selkiyttämään organisaation tarpeet verkkopalveluiden osalta sekä näkemään myös tulevat tarpeet, järjestön koko toiminta ja käytössä olevat eri työkalut huomioiden. Asiantuntijamme auttavat myös etsimään oikean palveluntarjoajan verkkosivu-uudistusta tekemään ja tukevat tarjouspyyntöjen laatimisessa. Lähtökohtamme on auttaa organisaatiota saamaan toimintaa, työkaluja ja käytössä olevia resursseja vastaava verkkokokonaisuus aikaan mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

 

Kun tarvitsette apua, ota yhteyttä Heidi Maaria Johanssoniin: heidimaaria@viestintapiritta.fi

 

******

Avoine Oy

Autamme rakentamaan järjestöjä, joihin halutaan kuulua. Ratkaisujemme avulla asiakkaamme löytävät uusia tapoja palvella jäseniään digitaalisesti.