Mitä ovat #hashtagit ja miten ne syntyvät?

“Miten hashtagit syntyvät?” Tämä kysymys minulle esitettiin jälleen kerran viestintäkoulutuksessa tällä viikolla. Vastasin kysymykseen ensin sillä yksinkertaisimmalla tavalla: “Hashtag syntyy, kun sanan eteen lisätään sosiaalisen median kanavalla risuaitamerkki”. Vastaus ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen, sillä vaikka meille monelle on jo selvää, mistä hashtagien käytössä on kyse, on yhtä monta ellei enemmänkin heitä, jotka asiaa vielä ihmettelevät.

Hashtag on avainsana, joka korostaa julkaisun aihepiiriä

Hashtag eli aihetunniste on avainsana, jota käytetään eri sosiaalisen median kanavilla, erityisen yleisesti Twitterissä ja Instagramissa. Hashtagin merkitys on moniulotteinen: se sekä korostaa twiitissä tai Instagram-kuvassa olevaa aihepiiriä että toimii samalla hakusanana.

Esimerkiksi Twitterissä moni etsii ajankohtaisia aihepiirikohtaisia keskusteluja juuri hashtag-sanojen avulla. Itselläni aktiivisessa seurannassa ovat esimerkiksi tunnistesanat #viestintä, #somefi, #järjestöt ja #järjestösome. Kun teen Twitter-hakuja näillä sanoilla, löydän helposti ne uusimmat keskustelut, joissa on haluttu korostaa twiitin käsittelevän juuri tätä aihepiiriä. Näin pysyn ajan tasalla, mitä minua kiinnostavista aiheista puhutaan.

Jos asian kääntää toisin päin, on hashtagien käytön hyöty Twitterissä siinä, että lisätessään julkaisun aihepiiriä korostavia hashtag-sanoja perusmuodossa mukaan twiittiin (esim. #hyvinvointi #terveys #ruokaresepti), saa järjestö ikään kuin ilmaiseksi lisää näkyvyyttä. Kun twiittiin lisää maksimisuosituksen mukaiset kolme eri aihetunnistetta, löytyy twiitti Twitter-tilin seuraajien lisäksi näiden kolmen tunnisteen hakutuloksesta eli Twitteristä koostetusta avainsanan mukaisesta twiittivirrasta.

Instagramissa kirjoitetaan #hashtag-kieltä

Instagramissa hashtagit toimivat samalla tavalla, mutta niitä käytetään huomattavasti enemmän kuin Twitterissä. Yhteen Instagram-kuva/videopäivitykseen kun voi lisätä jopa 30 eri hashtagia. Joskus kuvateksteissä ei muuta näykään, kuin #hashtag #sitä #ja #hashtag #tätä #jolloin #tekstiä #myös #luetaan #palvelussa #aivan #eri #tavalla #kuin #muualla. Mutta tästä huolimatta Instagramin käyttäjät osaavat tulkita, mitä kuvan lataaja on kuvatekstissään halunnut ilmaista. Ja mitä useamman hashtagin tämä on kuvaansa lisännyt, sitä useampi henkilö voi julkisena jaetun kuvan Instagramista hakuja tehdessään löytää.

Jos asia käännetään jälleen toisin päin, on esimerkiksi organisaatioilla huikea mahdollisuus löytää Instagramista sellaisia henkilöitä, jotka jakavat palveluun organisaation aihepiireihin liittyvää sisältöä. Kun organisaation Instagram-ylläpitäjä tekee hakuja palvelussa toimintaa lähellä olevilla tunnistesanoilla, löytää hakemiaan aihepiiriin liittyviä muiden jakamia kuvia ja käy esimerkiksi tykkäämässä niistä, saa kuvan alkuperäinen julkaisija tiedon organisaation olemassaolosta Instagramissa. Näin kuvan ladannut henkilö saattaa alkaa seuraamaan organisaatiotiliä ja vuorovaikutussuhteen ensimmäinen askel on otettu.

Hashtagin käyttömahdollisuudet ovat siis laajat ja erinomaisen hyödylliset, kun niiden käytön oivaltaa. Tähän yhteen blogitekstiin en pysty hashtagien käytön mahdollisuuksien koko kirjoa mahduttamaan, joten siirrynkin takaisin alkuperäiseen kysymykseen: Miten hashtagit syntyvät?

Miten hashtagit syntyvät?

“Luodaanko hashtagit jossakin?”

“Voiko niitä varata?”

“Kuka ne tekee?”

Lähtökohta on, että hashtag syntyy sillä hetkellä, kun joku lisää jonkin sanan eteen risuaitamerkin. Tällöin sana aktivoituu twiitissä tai Instagram-päivityksessä eri väriseksi ja tallentaa kyseisen twiitin tai kuvan kyseisen sanan alle hakutulos-koosteeseen, missä kaikki samalla hashtagilla varustetut julkaisut ovat selattavissa.

Hashtageja ei siis luoda missään erillisessä paikassa eikä niitä tallenneta mihinkään arkistoon, vaan ne ovat olemassa juuri siinä some-palvelussa kuin missä risuaita laitetaan jonkin sanan eteen.

Hashtageja ei myöskään voi varata, vaan kuka tahansa voi ottaa ne käyttöön milloin vain. Monilla tapahtumilla on oma hashtaginsa ja osa organisaatioista on valinnut käyttöön oman tunnisteensa.

Partiolaiset tietävät tänä päivänä käyttää tunnistetta #partioscout ja esimerkiksi Liikenneviraston twiittaajat lisäävät viraston asioita koskeviin twiitteihin tunnisteen #livitwiittaa. Molemmilla tahoilla ihmiset osaavat tehdä sen siksi, että organisaatio-hashtageista on kerrottu heille.

Jos hashtagien käyttö on sinulle vielä tuntemattomampi aluevaltaus, toimi vaikkapa seuraavasti:

1. Seuraavaan seminaariin tai tapahtumaan mennessäsi selvitä, onko tapahtumalla omaa hashtagia.
2. Jos twiittaat tai instaat tapahtumasta, käytä julkaisuissasi näitä hashtageja tai seuraa tapahtumia somen kautta tekemällä hakuja kyseisellä tunnistesanalla.
3. Mene esimerkiksi osoitteeseen www.twitter.com/piritta, kirjoita yläreunan hakukenttään mikä tahansa sinua kiinnostava sana risuaidalla varustettuna (esimerkiksi #viestintä) ja klikkaa enter. Tuloksista näet, mitä viestintäasioista on Twitterissä juuri hetki sitten puhuttu.