Asiantuntijan ja tutkijan viestintävinkit

Viestintä-Pirittan Piritta ja Päivi osallistuivat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ järjestämille viestinnän aamukahveille. Tilaisuuden aiheena oli ”Asiantuntija viestii, mutta kuka ymmärtää?”. Hyvän ja keskustelevan aamupäivän puhujina olivat @jahapaula Salla-Maaria Laaksonen ja @petropoutanen. Piritta kokosi aamun pääkohdat ja vinkit. 

Tarinoita vai faktaa – vai molempia?

Nykypäivänä kuka tahansa voi toimia mediana ja saada omilla some-julkaisuillaan tai esimerkiksi bloggauksillaan aikaan massiivisiakin keskusteluita. Ihmisiä kiinnostavat kokemukset ja tarinat. Niihin on helppo samaistua ja kokemuksiin pohjaavia näkökulmia on helppo myös uskoa, oli asian takana sitten faktaa tai ei.

HY+ aamukahveilla Salla-Maaria Laaksonen puhui niin kutsutuista kokemusasiantuntijoista, joita seurataan ja joiden näkökulmiin uskotaan laajalti. Kun verkko ja some mahdollistavat pelkkään kokemukseen perustuvan tiedon välittymisen eteenpäin, voi tieteellisen faktan leviäminen jäädä kokemustiedon jalkoihin.

Miten saada tutkijan ja asiantuntijan ääni siis kuuluviin? Voisiko tutkija tehdä itsestään myös tarinankertojan, jakaa faktaa ja vastata näin kokemusasiantuntijoiden jakamaan tietoon?

Tilaisuudessa aiheesta keskusteltiin myös pöytäkunnittain ja paikalla olleet viestinnän asiantuntijat jakoivat ideoita asiantuntijaviestinnän tehostamisesta organisaatioissa. Listasin asiantuntijan ja tutkijan viestintävinkit alle.

Tätä ennen kuitenkin haluan nostaa esiin yhden tärkeän tilaisuudessakin esiin nousseen asian, joka liittyy organisaatioviestijän uusiin rooleihin: Jos organisaatiossa halutaan toteuttaa ajatusta ”Kaikki viestivät”, vaatii se usein viestinnän ammattilaiselta keinojen näyttämistä, perustelujen esittämistä ja jatkuvaa kannustusta asiantuntijoiden suuntaan. Asiantuntija tai tutkija osaa viestiä – kaikki osaavat – viestinnän tavat, kanavat ja hyödyt tulee vain osata osoittaa heille oikein. Viestijästä voikin tulla siis myös kouluttaja ja sparraaja.

Asiantuntijan ja tutkijan viestintävinkit

1. Ole ymmärrettävä. Puhu asioista ihmisten kielellä ja tavoittelemasi ihmisen tavoilla. Muista, että kaikki eivät ymmärrä tieteellistä tai asiantuntijakieltä.
2. Kiteytä asiasi ja faktasi. Perussääntönä voi myös pitää suoraan asiaan menemistä, kanavalla kuin kanavalla.
3. Hyödynnä kuvia ja infograafeja. PDF:t eivät ole ainoa tapa esittää faktatietoa ja tutkimustuloksia ihmisille. Tutkimusten mukaan niitä luetaan ja ladataan vähän verkosta.
4. Räätälöi sisältösi eri kanaville. Jos twiittaat, kiteytä vielä enemmän. Jos bloggaat, puhu yhdestä asiasta kerrallaan ja niin edelleen.
5. Herätä kiinnostus jo otsikossa ja vastaa muulla sisällöllä otsikon lupaukseen.
6. Avaa keskustelu tietoa jakaessasi. On parempi kysyä tai pyytää näkökulmia, kuin julistaa vain yhtä ja oikeaa näkökulmaa.
7. Ole asiantuntija: tuo faktat ja taustatiedot esiin. Samalla voit myös kuitenkin olla itsekin tarinankertoja.
8. Mene itse mukaan keskusteluun, omilla kasvoillasi ja nimelläsi. Asiantuntijat ja tutkijat, jotka ovat rohkeasti mukana esimerkiksi some-kanavilla oman alansa keskusteluissa, kiinnostavat muita enemmän ja ovat näin myös oman alansa vaikuttajia.

Petro Poutanen tiivisti tilaisuuden loppuun hyvin näin: tutkija tai asiantuntija voi hyvin mennä mukaan ohjaamaan keskustelua oikeaan suuntaan. Tarinallisuus on myös tutkijan mahdollisuus. Ei ole mitään syytä piiloutua numerotiedon tai jargonin taakse, jotta se olisi vakuuttavaa. Samalla voi tehdä hyvää ja kiinnostavaa viestintää omilla kasvoilla sekä seistä asiatiedon ja faktan takana.

Päivän kaikki keskustelut löytää hashtagilla #vaamukahvit Twitteristä.