Aikuinen, tiedätkö mikä on discord? Helmi Korhosen 7 vinkkiä mediakasvatukseen

Viestintä-Pirittan asiantuntija Helmi Korhonen on koko työuransa toiminut nuorten kanssa, ja tehnyt satoja oppitunteja media- ja pelikasvatusta kouluilla. Tällä hetkellä hän on mukana maailman ainoassa hankkeessa, jossa kehitetään vertaistukea peliriippuvaisille nuorille aikuisille. Tässä postauksessa Helmi antaa vinkkejä mediakasvatukseen ja kertoo, miksi jokaisen tulisi kiinnittää huomiota siihen.

Artikkeli päivitetty 10.3.2021.

–  Mediakasvatus on yksinkertaisimmillaan kasvattamista mediayhteiskuntaan, summaa Viestintä-Pirittan asiantuntija Helmi Korhonen.

Helmin mukaan mediakasvatuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä siitä, millainen mediamaailma on ja miten se rakentuu, sekä miten media toimii ja miten sitä pitää tulkita. Onnistuneena mediakasvatus lisää mediakriittisyyttä, medianlukutaitoa ja valmiuksia tuottaa itse mediaa, kuten kuvia, videoita ja tekstiä. Laajimmillaan voidaan päästä pohtimaan esimerkiksi koodaamisen etiikkaa.

–  Maailma, jossa elämme, on medioituva. Enää ei lueta lehteä kerran päivässä ja kuunnella yleisradion uutislähetyksiä. Meitä pommitetaan uutisilla ja medialla koko ajan. Algoritmit ohjaavat käyttäytymistämme, joten tarvitsemme medianlukutaitoa, Helmi perustelee mediakasvatuksen tärkeyttä.

Vastuu mediakasvattamiseen on niin vanhemmilla, kouluilla kuin nuorisotyöllä. Helmin mielestä olisi hyvä, jos myös suuret mediatalot voisivat ymmärtää vastuunsa mediakasvatuksessa. Suomessa on myös mediakasvatusseuroja, jotka tuottavat materiaalia mediakasvatuksen tueksi.

Lisäksi Suomessa on mediakasvatuksen tutkimusta ja yliopisto-opetusta, joka tukee mediakasvatusta. Myös yleisesti Suomessa puhutaan paljon mediakriittisyydestä. Silti tutkimusten mukaan nuorten medianlukutaito on heikentynyt.

–   Suomalaiset nuoret eivät välttämättä tunnista edes advertoriaalia toimituksellisesta sisällöstä, Helmi kertoo huolissaan.

Sekä tytöt että pojat pelaavat

Mediakasvatuksen osa-alue, jota ei saa unohtaa, on pelit. Se on suurin mediateollisuuden ala, ja mennyt ohi elokuvateollisuudesta kauan sitten. Yleensä pojille puhutaan pelaamisesta ja tytöille sosiaalisesta mediasta, mutta Helmin mukaan niin tytöt kuin pojat pelaavat yhtä paljon, ja vielä samoja pelejä keskenään.

–  Pelien ymmärtäminen tällä hetkellä on kovaa pääomaa. Pelillistämistä käytetään nykyään paljon oppimisessa ja kuntoutuksessa.

Helmi uskoo, että suurimmalla osalla koulun opettajista on valmiudet tehdä mediakasvatusta. Suurin osa opettajista tarvitsee kuitenkin käytännön vinkkejä ja rohkeutta tehdä mediakasvatusta. Nuorten mediamaailma muuttuu nopeasti, ja suurin osa nykyaikuisista ei esimerkiksi tiedä mikä on discord. Pienellä vaivalla voi kuitenkin päästä pitkälle. Helmi jakaa omat vinkkinsä mediakasvattajille.

Helmin vinkit mediakasvattajalle:

1. Esitä asiat nuorten näkökulmasta, kiinnostavasti ja innostavasti.

2. Älä anna valmiita vastauksia. On tärkeää, että nuori pääsee itse tekemään ja oivaltamaan.

3. Anna mahdollisuuksia kysyä, kritisoida ja olla utelias.

4. Käytä oppimateriaalina ajankohtaisia, nuorten elämää koskevia teemoja. Aikuisia kiinnostaa tällä hetkellä vaalit, nuoria taas ilmastonmuutos.

5. Hae sparrausta ja koulutusta, jotta pääset kiinni siitä, miltä nuorten mediamaailma näyttää. Viestintä-Pirittan asiantuntijoista Helmi ja Pauliina auttavat mielellään.

6. Mediakasvatus voidaan ottaa mukaan osaksi jokaista oppiainetta. Matematiikan tunneilla voidaan pohtia tilastojen ja numerotietojen esittämistä visuaalisesti. Terveystiedon tunnilla voidaan purkaa median luomaa kuvaa seksuaalisuudesta.

7. Pelikasvatukseen apua löytyy Pelikasvattajan käsikirjasta. Suomen ladatuin E-kirja on tehty täysin vapaaehtoisvoimin.

Blogitekstin kuva: Pixabay

Susanna Piiroinen

susanna@viestintapiritta.fi

Lisää tältä kirjoittajalta