Blog

}

Viewing post details...

Twitter toimittajan työssä – 3 aloitusvinkkiä

Toimin syksyn aikana yhtenä Ylen sosiaalisen median kouluttajana aiheenani Twitterin käytön perusteet. Koulutuksiin osallistui lukuisa määrä Ylen työntekijöitä monilta talon aloilta. Handson-koulutusten aikana esiin nousi useita asioita erityisesti toimittajan työhön liittyen, joita koulutuksissa pohdimme. Luonnollisesti seuraavat kolme asiaa ovat hyviä vinkkejä kenelle tahansa, joka miettii Twitterin käytön aloittamista.

 

1. Nimen, nimimerkin, profiilikuvan ja Twitter-tilin kuvaus

Twitter-käyttäjän tuntee twiittivirtaa selatessa sekä tilin nimestä, nimimerkistä että profiilikuvasta, jotka näkyvät joka twiitin yhteydessä. Henkilöillä tilin nimi on useimmiten oma nimi muodossa etunimi sukunimi, omalla kohdallani Piritta Seppälä.

 

Nimimerkki on @-merkin perässä oleva käyttäjätunnus, joka kannattaa miettiä heti tiliä perustaessa tarkasti. Käyttäjätunnuksen on hyvä olla lyhyt ja se voi olla johdettu omasta nimestä. Monet pelkkiin etunimiin liittyvät tunnukset ovat Twitterissä jo käytössä, joten tunnuksina näkee usein muunnoksia nimistä, kuten @ReettaTuulia (Reetta Lehto) tai @salsaari (Salla Saarinen). Jos koko nimi on lyhyt, voi tunnus olla yhdistetty etunimi ja sukunimi, kuten @HeidiKorva.

 

Profiilikuva auttaa tunnistamaan twiittaajan myös silloin, kun joku etsii sinua nimellä Twitterissä. Hyvä profiilikuva on kasvokuva ja se voi olla sama kuva, jota käytetään työssä muutenkin. Twitter-kuva on myös pysyvämpi, eikä sitä vaihdeta kovinkaan usein. Kuvan suosituskoko on palvelun suosituksen mukaisesti alle 700 kt.

 

Tilin kuvaus kertoo 160 merkin pituisena kuka olet, mitä teet ja miksi olet Twitterissä. Kuvaus on usein myös sen perusteena, alkaako joku seuraamaan sinua Twitterissä vai ei. Kuvauksessa on hyvä myös kertoa, kenen nimissä twiittaa ja lisätä mukaan lyhyt maininta tyyliin: ”Mielipiteet ovat omiani” tai jos kuvaus on englanniksi, esimerkiksi ”My tweets express my own views”.

 

Ylellä pitämieni Twitter-koulutusten järjestäjä ja apukouluttajana toimineen Reetta Lehdon kuvaus palvelussa on esimerkiksi seuraavanlainen:

”HRD Expert @Yleisradio. Järjestän mm. verkko- ja some-koulutuksia ja twiitit usein näistä aiheista. Kiinnostunut tarinoista millä tahansa medialla kerrottuna!”

 

2. Twitter tiedonhaun lähteenä ja haastateltavien etsinnässä

Twitterissä seurataan tahoja, jotka tuottavat sisältöä, joka kutakin käyttäjää kiinnostaa. Palvelusta kannattaa erilaisten hakutoimintojen avulla etsiä aktiivisia twiittaajia, jotka edustavat alaa, jonka parissa työskentelee. Käymällä läpi näiden twiittaajien seuraamia tahoja voi löytää jälleen uusia mielenkiintoisia seurattavia kaikkialta maailmasta.

 

Seuraamalla omaan alaan tai tekeillä olevaan juttuun liittyviä #hashtag-tunnisteita pääsee suoraan ajankohtaisen aihetta käsittelevän keskustelun ytimeen. Seuraamalla keskustelua ja ottamalla siihen osaa esittämällä suoria kysymyksiä aihepiiriin liittyen, voi löytää hyviä vinkkejä ja näkemyksiä asiaan, josta kirjoittaa juttua. Itse olen löytänyt Twitteristä hyviä haastateltavia tahoja kirjoittaessani uutta kirjaani järjestöjen sosiaalisen median tavoitteelliseen käyttöön liittyen.

 

Omat #tunnisteet, joita seuraan ja käytän aktiivisesti, ovat mm. #viestintä #some ja #järjestösome.

 

3. Twiittajien ja linkkien tietojen tarkistaminen

Twitterissä kuka tahansa voi luoda tilin kenen tahansa nimellä, myös julkisuuden henkilöiden kohdalla. Tästä syystä on tärkeää aina tarkistaa, onko kyseessä esimerkiksi aito poliitikon tili vai ei. Tilin takana olevan henkilön voi varmistaa hyvin tunnettujen julkisuuden henkilöiden kohdalla nimimerkin perässä olevasta sinisestä tunnistemerkistä (katso @AlexStubb ja @RiikkaPakarinen) tai yksinkertaisesti tarkastelemalla twiittivirtaa kyseisen twiittaajan kohdalla.

 

Uudelleentwiitatessa toisten jakamia linkkejä on tärkeää tarkistaa, mitä linkit pitävät sisällään. Toisen twiittaajan tekemä johdantoteksti ennen tämän jakamaa linkkiä voi vastata juuri omaa ajatusmaailmaa, mutta aina varsinainen linkin takana oleva tieto ei tuekaan johdannossa annettua käsitystä. Tästä syystä uudelleentwiitatessa on tärkeää käydä ensin tarkistamassa sisältö, jota aikoo jakaa eteenpäin.

 

Twitter on valloittava tiedonlähde ja uutisten jakamisen kanava. Sen käyttöön kannattaa tutustua ja aloittaa pienin askelin seuraamalla, mitä siellä puhutaan itseä kiinnostavista asioista. Seuraamalla muita, jakamalla eteenpäin mielenkiintoisia twiittejä, twiittaamalla itse sekä osallistumalla kiinnostaviin keskusteluihin voi luoda erinomaisen kanavan itselleen, mistä hyötyy monella tapaa.

 

Ylen Reetta Lehto jakaa lisäksi Twitterin käyttöön liittyviä ohjeita ja sääntöjä #twitterinperusteet -tunnisteen kautta. Twitterin ohjekeskus auttaa myös monessa alkuvaiheen kysymyksessä osoitteessa: https://support.twitter.com/articles/20170357-twitterin-usein-kysyttyja-kysymyksia

 

Tutustu myös Ylen Antti Hirvosen (@anttihirvonen) tekemään Slideshare-esitykseen Twitter-ohjeita toimittajille.

 

 

 

Share Button

Comments

One thought on “Twitter toimittajan työssä – 3 aloitusvinkkiä

  1. Pingback: Somesovelluksia | Pearltrees

Leave a Reply

You may use this HTML tags and attributes:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


− three = four

AVAA
Viestintä-Piritta
Aleksis Kiven katu 50 a 5
00510 Helsinki

info@viestintapiritta.fi

0400-622046

Y-tunnus: 2321368-2