Blog

}

Viewing post details...

Mitä häirintä sosiaalisessa mediassa tarkoittaa?

Viestintä-Pirittan Elina Sorsa bloggaa sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta häirinnästä ja sen eri muodoista. Tämän tekstin lopussa on havainnollistava kuvaus nettihäirinnän eri muodoista ja niiden vaikutuksista elämään internetin ulkopuolella. Kuvaus on yksinkertaistettu, mutta siitä huolimatta kuvaa realistisesti joidenkin yhteisöjen arkipäivää.

 

Häirintä sosiaalisessa mediassa ja mitä se tarkoittaa?

 

Sosiaalisessa mediassa tapahtuva häiriköinti voi näkyä esimerkiksi vihapuheena tai kiusaamisena. Suuri osa somen käyttäjistä ei koskaan joudu vakavan häiriköinnin kohteeksi, vaan voi törmätä lähinnä jankkaaviin keskusteluihin tai huvikseen hämmennystä aiheuttaviin trolleihin. Pelkkä eri mieltä oleminen ei vielä ole häiriköintiä:

 

Kiihkeä väittely muuttuu häiriköinniksi vasta, jos todellista keskusteluyhteyttä tai -pyrkimystä ei ole.

 

Häiriköinnin kohteeksi valikoitumiseen ei aina tarvita selkeää syytä, mutta esimerkiksi vaikuttamistyötä somessa tekevät käyttäjät kohtaavat usein häiriköintiä muita enemmän. Häiriköintiä ei siis voi kuitata vain toteamalla “tuollaista siellä netissä on, yritä kestää”. Osa häiriköistä ylittää laillisuuskynnyksen ja/tai aiheuttaa merkittävää haittaa kohteensa hyvinvoinnille, joten häiriköintiin on suhtauduttava vakavasti sielläkin, missä se ei ole yhtä näkyvää.

 

Somen lieveilmiöistä puhuttaessa usein puhutaan yksiselitteisesti vihapuheesta, mutta #somehäirinnästä puhuttaessa on tärkeää erottaa merkityksiltään ainakin trollaus, vihapuhe ja ahdistelu.

 

 

Trollaus

Trollausta on ollut lähes yhtä kauan kuin internet on ollut olemassa. Trollaus ei välttämättä ole pahantahtoista: usein se tavoittelee mahdollisimman vahvaa vastareaktiota. Helppo esimerkki perinteisestä trollauksesta on kieli poskella keskustelufoorumille kirjoitettu provosoiva avautuminen, joka poikii kymmenittäin kiukustuneita vastauksia. Trollausta voivat olla myös organisoidut jekkukampanjat, esimerkiksi yleisöäänestyksen porukalla peukaloiminen.

 

Trollilta voi oppia avoimen provokaation tunnistamista ja välttämistä: taitavan trollin tunnistaminen vaatii hyvää medialukutaitoa ja lähdekriittisyyttä. Suomen kielessä trolli eli trollaaja on käännetty rölliksi. Nykyään trollaus terminä voi liittyä myös informaatiosodankäyntiin, jolloin sillä on laajempia tavoitteita kuin internet-kansan provosointi.

 

 

Vihapuhe

Vihapuhe on henkilöön tai ryhmään keskittyvää herjaavaa puhetta, joka tarttuu sukupuoleen, etnisyyteen, uskontoon, rotuun, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai näihin verrattavissa olevaan ominaisuuteen. Vihapuhetta perustellaan usein sananvapaudella.

 

Vihapuhe etsii syyllisiä ja lietsoo aggressiota tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Se ei tartu rakenteisiin, vaan kohdistaa syytökset nimenomaan ihmisiin tai ihmisryhmiin ja on tarkoituksenmukaista, määrätietoista ja jatkuvaa. Yksittäinen pahakaan raivonpuuska ei vielä ole vihapuhetta: on erotettava vihapuhe vihaisesta puheesta.

 

Vihapuhetta ei mainita Suomen laissa, mutta se voidaan tutkia ja tuomita esimerkiksi viharikoksena. Suomessa on joitakin tapauksia, joissa netissä tapahtunut vihapuhe on johtanut tuomioon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

 

 

Kiusaaminen ja ahdistelu

Nettihäirintä voi näkyä myös erilaisina kiusaamisena ja ahdistelun muotoina. Esimerkiksi yksityisten tietojen levittely tai jatkuva henkilöön käyvä panettelu voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkistön. Netissä tapahtuva ahdistelu voi olla sävyltään myös seksuaalista: muun muassa seksuaalissävytteiset yksityisviestit ja ”nokkelat” vihjailut ovat seksuaalista häirintää.

 

Kiusaaminen ja ahdistelu ovat laajemmassa kontekstissa esiintyviä trollausta ja vihapuhetta henkilökohtaisempia. Niissä hyökätään usein tarkoituksellisesti henkilön persoonaan. Kiusaamis- ja ahdisteluviestit eivät aina ole todenperäisiä, vaan niillä pyritään ainoastaan loukkaamaan toista. Joskus kiusaaminen ja ahdistelu ei näyttäydy sen kohteelle suoraan, vaan panettelua saattaa esiintyä esimerkiksi keskustelufoorumeilla tai “parodiatilien” muodossa. Suomessakin on tapauksia, joissa keskustelufoorumeilta lähteneet viha- ja kiusaamiskampanjat ovat johtaneet seurauksiin myös internetin ulkopuolella.

 

***********************

 

Häirintä sosiaalisessa mediassa voi näkyä toisille jopa näin:

Puhelimessa vilkahtaa valo. Kaveri laittaa viestin, että tämän kirjoittaman blogikirjoituksen takia joku on kannellut työnantajalle ja vaatinut potkuja. Illemmalla puhelin soi: toinen kaveri itkee, koska keskustelufoorumille on taas tehty haukkumisketju, vaikka niitä viime viikolla poistettiin jo kolme tai neljä. Puhelun aikana pohdimme, joko väkivaltaisen parodiatilin kohteeksi joutunut puolituttu on tehnyt rikosilmoituksen. Seuraavalla viikolla aikajanallani keskustellaan siitä, että sukupuolivähemmistöön kuuluva työntekijä on saanut potkut ulkopuolelta masinoidun vihakampanjan seurauksena. Avaan koneen tarkistaakseni, olenko minäkin jälleen päätynyt vihaketjun aiheeksi, enkä ole paljoa väärässä: joku on tehnyt rikosilmoituksen, koska Twitteriin lataamassani kuvassa näkyy lääkkeitä. Laitan viestin äidille: ”Jos tulee outoja puheluita tai viestejä, ilmoittakaa heti. Anonyymi porukka yrittää kaivaa perheeni yhteystietoja ja arvuuttelee, kuka on mahdollisesti minulle sukua”. Tämä voisi tapahtua kenelle tahansa, mutta tänään tämä tapahtuu minulle.

 

************************

 

Viestintä-Piritta kouluttaa organisaatioiden johtoa ja henkilöstöä sosiaalisessa mediassa kohdattavan häirinnän tiimoilta. Meiltä voit tilata räätälöidyn koulutuksen tai osallistua kaikille avoimiin tilaisuuksiin.

28.2.: Haastavien tilanteiden hallinta sosiaalisessa mediassa

22.3.: Asiantuntijana sosiaalisessa mediassa

Viestintä-Pirittan kevään 2017 koulutuskalenteri

Share Button

Comments

Leave a Reply

You may use this HTML tags and attributes:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


− two = two

AVAA
Viestintä-Piritta
Aleksis Kiven katu 50 a 5
00510 Helsinki

info@viestintapiritta.fi

0400-622046

Y-tunnus: 2321368-2